IRC-Galleria

Filosofian professorilla oli muutamia esineitä edessään luentosalin
pöydällä. Luennon alkaessa hän otti mitään sanomatta usean litran
lasipurkin ja täytti sen nyrkinkokoisilla kivillä. Hän kysyi
opiskelijoilta, oliko purkki täysi. Heidän mielestään se oli. Sitten
hän otti pussillisen pikkukiviä, kaatoi ne purkkiinja ravisti purkkia.
Pikkukivet vierivät isojen kivien välissä oleviin koloihin. Hän kysyi
taas, oliko purkki täysi.

Nauraen opiskelijat vastasivat, että kyllä se oli. Sitten hän otti
pussillisen hiekkaa, kaatoi senkinpurkkiin, ja hiekka täytti
pikkukivienkin välit. "No niin", sanoi professori,
"haluan teidän ymmärtävän, että tämä on teidän elämänne. Isot kivet
ovat tärkeitä asioita - perhe, elämänkumppani,terveys, lapset.
Sellaisia asioita, että vaikka kaikki muu katoaisi, elämänne olisi
silti täyttä. Pikkukivet ovat muita merkityksellisiä asioita kuten työ,
asunto, auto. Hiekka on sitten kaikki muu, pienet asiat. Jos laitatte
hiekan ensin purkkiin, ei ole tilaa isoille eikä pienille kiville.
Sama pätee elämäänne; jos käytätte kaiken aikanne jaenergianne
pikkuasioihin, ei jää tilaa tärkeille asioille.

Kiinnittäkää huomionne asioihin, jotka ovat tärkeimpiäonnellisuutenne
kannalta. Leikkikää lastenne kanssa.
Käykää säännöllisesti lääkärintarkastuksessa.
Viekää kumppaninne tanssimaan.
Aina on aikaa tehdä töitä, siivota, järjestää kutsuja tai korjata
vesihana. Huolehtikaa kivistä ensin - asioista joilla on väliä.
Kaikki muu on vain hiekkaa. "Mutta sitten... eräs opiskelija otti
purkin, joka professorin ja muiden opiskelijoiden mielestä oli täysi.
Hän kaatoi sinne pullollisen siideriä, joka tietenkin imeytyi hiekkaan.
Sitten purkki vasta oli aivan täysi.

Tarinan opetus on: olkoon elämäsi kuinka täynnä hyvänsä, AINA on tilaa
vielä yhdelle siiderille!