että voi ihminen taas olla niinkin argh. siis minä. miks minä aina joudun näihin tilanteisiin, sellaisiin missä on täysin epävarma ihan kaikesta ja ajattelee että on parempi vaan olla hiljaa kun on epävarma. myöhemmin paljastuu asioita, minkä johdosta kanelia vatuttaa niimmaaperkeleesti se että oli niin vatun epävarma idiootti! argh! kaneli, et voi enää yhtään idiootimpi olla? käyttäsit silmiäs.
melkeinpä naurattaa, mutta en uskalla nauraa kun saatan katua sitä jonain herkkänä hetkenä. neverknow. ja toinenkin juttu sitten.. (ootteko huomannu että harvoin oikeesti kerron teille mitään konkreettista, puhun tapahtumista tyyliin "kun tapahtui mitä tapahtui") . kanelin pitäisi harkita aina vähän pidempään uusien asioiden tekemistä/aloittamista, ja harkinnan jälkeen (jos vielä aikoo vakaasti toteuttaa ideansa) tehdä ajatus todeksi mahdollisimman vähän asiaa ajatellen. siis, tarkoitan että ei runoile liikoja.
kaneli haista kakka.
(varokin hanni sanomasta..!)
snuus