niin, ihan jopa kehtasin kerrankin valittaa. mua ärsyttää aika paljon välillä se ettei riidellä. toinen on aina samaa mieltä mitä tahansa sanon. "mie vihaan sinua" , "niin mieki sinua". (NOEInytoikeesti).
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°
mutta siis emmiesiitävalittanu. vaan siitä ettei mua ikävöidä. tunnen itteni ihan tarpeettomaks, ilman minuakin maailmansa toimisi kai moitteettomasti. no siis siltä se pakosti vaikuttaa kun en koskaan vastaanota lemmenkipeitä tekstiviestejä. minua on kuulemma ikävöity vaan jos itse mainitsen ikävöineeni. ei aina sillonkaan. en tunne itseäni merkittäväksi, kelpaan toki unikaveriksi silloin tällöin. mihinpä muuhun minua tarviaa. oon vaan ärsyttävä kun kaipailen keskellä yötä ja täytän toisen puhelimen muistin höperyyksillä. voisin varmaan kuolla nyt ja joskus kirjotusten jälkee toinen alkais kaipailemaan ett missäs se kaneli o.
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°
kerrankin kuitenkin sanat muotoutuivat päässäni ilman pakotusta ja pakko oli vaan sitte laittaa sanat eteenpäin, ettei ne vaan omaan päähän jää kummittelemaan. eihän nyt yöllä mitää vastausta, se nyt on selvä, mutta hyvä että kiinnostaa ku kilo kiviä, kun ei seuraavana päivänäkään kommentoi. kiitos!
post a comment