IRC-Galleria

tiedän sen olen vain ihminen
ihminen joka oppii kautta virheiden
en sanoja suusta ulos saa
ne täytyy ulos pakottaa
on asioita joita ei voi unohtaa
kaikkea ei voi anteeksi antaa
silti haluan sanoa sen anteeks pyyntöni tällaisen

en elä sen mukaan mitä muut on aatellu
mä päätän itse, teen omat virheeni,
mitä valitsen, ja näin on parempi

tää on se päivä jolloin mikään ei mee mitenkään,
ja päätä särkee, vailla järkee koitan pelastuu.
tää on se päivä jolloin pää räjähtää,
pakko lähtee, vailla järkee kauas karkuun

haluun palaa takas kun kaikki hetket johti nyt iloon,
haluun vierel ihmisen jota rakastaa ei vie tuhoon
mut elämä on, ja elämä vie niinku sanotaan,
toivon et mua ei vihata vaan joku jaksais rakastaa,
mut näin se vaan on totuus sattuu rakkaus tappaa

nyt ei tietookaa et mikä nykyisin painaa
omatunto on kuollu vaa
ja oon monesti miettiny et pitäski vaa luovuttaa
mua ympäröi seinät mitkä estää et sisältä ei nää mitään

jos sust tuntuu pahalt, älä mieti sitä hetkee
mieti elämääs, koko kulkemaas retkee
mieti mitä tulevaisuus voi sulle vielä tarjota
toivon että sil saat ajatukset pois varjoista

älä luota keneenkään niin sua ei koskaan satu

miks aina täytyy käydä näin
taas asemalle yksin jäin
ei ovet aukee minnekään
joo mä jään, aina jään, tänne jään
mun elämä vaan pyörii ympyrää

ketä mietit aamulla kun
nouset?
entä illal, ku silmät
suljet?
kenen kans unelmissasi
kuljet?
kerro se mulle

miksi kukaan rakastaa,
kun ei mikään kestä kuitenkaan
ja jos sen kestämään saa
viimeistään aika kaiken lopettaa