IRC-Galleria

Etkö sinä lähdekkään
Minusta milloinkaan

Se on valitettavaa, mutta sehän olen minä
Ympäri mennään yhteen tullaan ja sinä näet
Että voin kantaa kivun taakkaa
Koska ei ole ensimmäinen kerta
Ja kun levitän siipeni syleilläkseni häntä elämän vuoksi
Imen pois hänen rakkautensa, koska minä, minä en ole kenenkään vaimo
Olen pahoillani hetkistä, joina en tullut kotiin
Jätin sinut makaamaan yksin siihen sänkyyn
Lensin korkealla taivaalla silloin kun tarvitsit olkapäätäni
Olet kuin kivi, joka riippuu kaulassani, näethän
Leikkasin sen irti, ennen kuin se rikkoo siipeni, näethän
Minun on sanottava mitä tunnen, ennen kuin vanhenen
Olen pahoillani, mutten aio muuttaa tapojani
Tiedät, että yritin, mutta olen silti se sama
Minun on tehtävä se omalla tavallani

Tiedäthän sä kuinka onnekas oot kun sä saat
Yksinoikeudella nauttia melodraamasta
Jos ymmärtäisit puolikastakaan niin sä oisit jo
Langennut polvilleen

Sanojen asteella
Voin tehdä syviä viiltoja
Mut pitäisihän sun jo tietää etten mä
Sellaista tarkoita

Mut jos et sä ymmärrä
Se on ihan sun ongelma
Mä en ainakaan aio muuttaa
Mun kaunista luonnetta

Jos kaadut katuojaan
En juokse sua pois nostamaan