Sunnuntaina alko flunssa joka johti siihen että olen nyt pari päivää ollut pois töistä mutta ihmeen nopeasti tämä flunssa tuntuu menevän ohi, vielä eilen aamulla oli aika kamala olo; kurkku oli ihan hirveän kipee ja oli kuumetta mutta päivän mittaan sekin katosi kokonaan ja siivosin kämppää; laitoin tavaroita muuttolaatikoihin, tiskasin ja pyykkäsin vaatteita , mikä ihmeen energinen minusta on tullut nykyään? Ei oikein silleen enään väsytäkkään kuten ennen tai oikeastaan en oo tuntenu itteäni näin energiseksi yli 6 vuoteen . Noh kuitenkin olin vielä tämän päivän pois töistä ihan varmuuden vuoksi etten nyt siellä sitten tartuta tätä flunssaa, tiedän että olisin varmaan voinutkin ihan hyvin mennä töihin mutta eikös se yleensä ole että kannattaa pitää yksi lepopäivä ennenkuin menee takaisin ruoriin (tai näin ainakin sellaisissa työpaikoissa jossa ollaan jopa inhimillisiä työntekijöitä kohtaan).
Tänään sitten isä tulee kuuden jälkeen ja roudataan taas kamoja kämpille ja varmaan raksu on mukana kun on melko aikaisin päässyt töistä mutta saa nähdä missä kunnossa on (pitääkin muistaa laittaa LÄMPIMÄSTI vaatteita päälle että vaikka hiki virtaakin niin ei ole kuitenkaan kylmä keholle vaikka itse en sitä ehkä tiedosta, joo sekavaa mutta tärkeintä että ITSE tiedän mitä selittelen ) tänään tuli kauan odotettu Nintendo Wii konsoli, aivan mahtavan tuntuista pelata pelejä tuolla kun on tottunut sellaisella "möykyllä" kädessä pelaamista niin onhan se erikoista ohjailla tuollaisella kaukosäätimellä . Sitä olen nyt testannut vaikka tiedän että en hirveästi ennätä kun pitää hoitaa muuttoasioita mutta tärkeintä että toimii kuitenkin. Tänään kuten mainitsin niin lähtee kamaa taas kämpille ja samalla heitetään mun tietokone, makuunhuoneen telkkari, videot ja stereot samalla niin on vähemmän viemistä lauantaina sitten.
Torstaina tulee mahdollinen uusi asukki tätä kämppää katsastamaan siinä yhen aikoihin, pitää yrittää jotain kertoa tästä paikasta kun kuitenkin 5 ja puol vuotta suunnilleen asunut tässä.
Perjantaina sitten mennään raksun äiteen kanssa hakemassa loppukamoja hänen asunnoltaan ja samalla pestään sekä vahataan lattiat uudella kämpillä, käydään myös raksun mutsilta hakemassa muutamia muuttolaatikoita joita siellä on tällä hetkellä, kyllä sitä ihmeen paljon kaikkea kamaa on meillä molemmilla .
Fiilis on edelleen todella hyvä ja rakastunut, eilenkin raksu toi töistä "potilaalle" jotain makeaa leivosta, se tuntu kivalta (vaikka en nyt niin kipeä enään ollut). Mietin että onko mun masennus todellakin kaukana tällä hetkellä kun ei mitään huonoja asioita ole mielessä, pelotkin on poissa, enään en pelkää että raksu jättäisi mut noin vaan mikä oli pitkään mielessä. Voiko ihminen oikeasti löytää "sen oikean"? Voi olla että on liian aikaista sanoa sillä tavalla mutta minkäs teet kun se tunne on sielussa ja ytimissä että tämä on jotain aivan muuta mitä koskaan on kohdalla ollut. Eron jälkeen ajattelin että en kykene enään koskaan rakastamaan ketään mutta se oli niin puppua kun olla ja voi, raksu on niin saanut mut pois sieltä pimeydestä missä olen ollut ties miten pitkään koska olin siellä jo exän aikana. Tää tunne mitä sisimmässä on jotain sellaista mitä ei voi sanoin kuvata