IRC-Galleria

Kesä tuli, kävin piitsillä ja kärvensin suht maltillisesti. Ei ne turhaa oo varotellu korkeista UV-tasoista, olo on just nyt pahempi kuin fuksijäynän jälkimainingeissa. Hedari, paha olo ja kuumotus, eikä uni tule silmään millään. Siispä ihmiset: hattu päähän auringossa ja muistakaa juoda. Terveisin nim. sitä saa mitä tilaa

--
Kämppääni tullut amppari sai eilen illalla kokea painetun sanan mahdin. Keksinpäs kerrankin jotain käyttöä yrityshakemistolle.

Nostin virkeänä pääni tyynystä jo kasilta, varma lähestyvän kesän merkki. Kunhan lämpö nousee vielä muutaman asteen aloitan aamuni tuttuun tapaan kotirannalla, punaisella lakanalla torkkuen ja nauttien lokeista, sorsista, ylienergisistä lapsista ja tietty auringosta.

Vielä pitäis kärvistellä toukokuu loppuun. Ulkona on 15 astetta, laskupino kasvaa ja kalenteri muistutti iltapäiväisestä hammaslääkäristä.

Sen siitä saa kun liittyy puistonassujen tiimiin: melkein yhtä suuri kävijäpiikki kuin syndepäivänä. Keitä te olette, joilla ei ole elämää ja jotka ramppaatte täällä tutkimassa menojani? Tunnustakaa!

Ja äiti hei, tarviin auton huomenna. Sopiiko tulla hakemaan kasilta?

..voin mennä hymyssä suin koisimaan kunhan ensin kirjoitan tämän jutun Dagbögiin (päivähomo) ja käyn jäynäämässä naapuruston. Hihii!

Voihan poru, nyt loppuivat vip-lahjakortit.
Onneksi hankin toisenlaisen kortin ja - tadaa! - teinivuodet jatkuvat.
Electronic use only.

On näppärä paikka tuo Tapiola. Juuri sopivasti koulumatkan varrella kaikkine palveluineen. Helppo pistäytyä, mutta helppo mennä myös alitse jos ei hotsita kaupat ja ihmiset. Tänään metsästin kaupoista askartelutarvikkeet.

On kirjava paikka tuo Tapiola, varsinkin joulun alla. Kojuissa riittää yrittäjiä, Wayne's kiiltelee keskellä pihaa ja mummelit ja mammelit ohjaavat jos jonkinnäköistä ostoskärryä tai lastenvaunua. Vaikka Tapiolassa palaa raha, on tunnelma aina yllättävän kodikas. Vilinästä nauttien käännyin postimerkkien perässä nurkan taakse Pohjantorille ja hups! - olin hyvin lähellä törmätä kulman takaa hoippuvaan örähtävään kulkijaan. Yllättävä tilanne parin tunnin yöunien avustuksella purkautui spontaanina nauruna. Julkisella paikalla ei sovi nauraa yksikseen (hyväksyttävämpää on esimerkiksi huutaminen), joten mummot kummastelivat ja hysteriani vain jatkui. Hirnuin vielä Postissakin, kun kassatilanteet olivat klassikkoja: kiireinen mies, verkkainen mummo, palvelua kaipaava turkkirouva. Ja luonnollisesti julmettu jono.

On jouluinen paikka tuo Tapiola. Ja on outo kapistus tämä minun pääni.

Syntskäjuhlat on 9.12. ja paikkana sama viimevuotinen. Tuu paikalle :)

Unohdin viettää g-synttäreitäni 6.11.

"Räpy paukahti maailmaan eräänä tihkuisena iltapäivänä. Sateen lakattua näki että hänestä tuli tyttö.. Perhe oli suuri ja he kylpivät rahassa. Koulussa hän suorastaan loisti tiedoillaan, siellä häntä kiusattiin pitkistä kynsistä.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi ällöttämään sivuvaunulliset moottoripyörät, niinpä ajanvietteeksi tuli rellestäminen.

Räpy kehittyi kolmannellakymmenellä varsin naiselliseksi. Päähänsä hän sai oranssit hiukset, sekä vihreät silmät.
Oikuttelusta päätellen hän oli erittäin jakava. Lempiruokaansa lihapiirakoita hän sai työskennellen viulistina.

Räpy ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan sukulaisissa. Alkoholia hän juo perjantaisin.

Hän huuti itselleen puolison jonka kanssa luuli menevänsä naimisiin."


http://koti.mbnet.fi/pikpak/ig/index.htm