Mietin, että pitäisiköhän tehdä ihan lista pakollisista hyvästeltävistä paikoista.
Itseasiassa niitä ei ole kyllä montaa x). Eniten tulee ikävä tietenkin Henkkaa
.Ja kaikki minut vähänkin tuntevat tietävät, että Henkka ei ole henkilö, Henkka on paikka.
Ehkä mä käyn myös viimeisen kerran lenkillä vanhan tutun reitin.
Silleen haikeeta sanoa hyvästit paikalle, jossa kuitenkin viihtyi sen 4 vuotta.
Tutusta ja turvallisesta on aina niin vaikea luopua.
Uuden aloittamisessa on kuitenkin oma jännityksensä.
Maalailen kuitenkin jo kauhuscenarioita..
Mitä jos valintani onkin väärä?! jne.
Toisaalta yritän lohduttautua sillä, että en ole aiemminkaan katunut valintojani.
Ja aika aikansa kutakin.
"Uskalla ajatella mahdottomia ajatuksia,
mahdoton voi muuttua mahdolliseksi minä hetkenä hyvänsä"