Eilen oli oikein kiva kesäinen päivä
ja päätin sitten ajella Kiuruvedelle, koska siellähän keikkaili ihastuttava PMMP
.
Mua katsos harmitti ettei viime kesänä tullut Apulannan takia mentyä Niityille.
Pieniä tapahtumiakin täytyy tukea! Ja mä niin tykkää ajella autolla kesäiltoina.
Porukoille muistin infota lähtöaikeistani vain paria tuntia aiemmin x).
Noudatin tunnollisesti sit iskän ajo-ohjeita ja meinäsi tulla kiire keikkapaikalle,
koska kello oli seitsemän. Matkaan meni järkyt 1,5h. Hemmetin iskä ja muka lyhyt reitti.
Ajoin takaisin omaa reittiäni tunnissa! Jee, osaan siis lukea karttaa sittenkin :D.
No, minun onneni oli kuitenkin, että keikka ei alkanut seitsemältä, kun
lippujonotkin oli vielä varsin kivat.
Ehdin kuitenkin lavan lähettyville sopivasti ennen keikkaa eikä tarvinnut edes venailla
keikkaa tuskastuttavan kauan. Jeah. Hieman ennen keikkaa kyllä tuli "mitä mä täälläkin taas teen" -fiilis, mutta keikan alkaessa se häipyi saman tien..
Keikka oli hieno/ihana/loistava. Ihana miljöökin oli ympärillä.
Eturiviläiset oli myöskin ihanan pieniä, joten kerrankin näin hyvin lavalle.
Ihania biisejä taas soittivat. Viljelen muuten ihanan paljon sanaa ihana xD.
Mun kymmenes PMMP:n keikka jo, ja ihmetys suuri, sillä en ole vielä edes kyllästynyt bändiin. Ehkä osasyynä siihen on noi erilaiset keikat ja muuttuva keikkasetti.
Olen siis edelleen keikkakoukussa. Tosin vaihtelu voisi ehkä virkistää.
Juups, broidi lähti tänään Ilosaarta kohti ja olen siitä hieman kade :/. Mäkin oisin halunnut.
Jumitan viikonlopun kiltisti kotona. Epäelämöin. Turhauttavaa olla kiltisti.
Käytiin tänään kaupungilla. Mukaan tarttui musta päiväpeite, koska haluan vaaleasta
huoneestani taas mahdollisimman synkän, että tunnen oloni kotoisaksi.
Toisaalta ostin myös peilin, mutta sen ripustan varmaan vasta uuteen asuntooni sitten joskus.
"On kuljettava taaksepäin päästäkseen eteenpäin"