Minä Negative! (Työnkulma 20.9)
Olin jo ihan unohtanut miten pidänkään bändistä tai siis erityisesti bändin liveshowsta.
Bändi antaa joka keikalla aina niin kaikkensa. Ei voi olla rakastamatta. Työnkulman keikka herätti muistoja. Oli niin mahtavaa nähdä bändi pitkästä aikaa livenä (vaikkakin ilman sitä toista kitaristia).
Christuksen poissaoloa ei voinut olla huomaamatta. Larry kun ei ole koskaan neidin mielestä mitenkään suuremmin loistanut kitarassa. Neiti tyytyi sit tsekkailee bassotaiteilua. Antin eleet ja ilmeet on aina niin parhaita ja soittotyyli<3. Neidin lempibasisti! Jonnen ihana lavakukkoilu puolestaan toi mieleen hieman the Arkin Olan lavakoreografian. So sexy! Jonne ei todellakaan jättänyt yleisöä kylmäksi. Keikka ylitti odotukset ja kuultiin yllättäen ihanasti vanhojakin hittejä, kuten: After All, Naive..ja tietenkin myös The moment of our love.
Myös In My Heavenin kuuleminen tuntui uskomattoman hyvältä. Onhan se biisi, jonka neiti kuulee lähes joka aamu herätysäänenään :'D. Nyt biisin pääsi pitkästä aikaa kuulemaan livenä<3
Uusista biiseistä Won't let go, A devil on my shoulder, Motherfucker (Just Like You) ja Giving up erottuivat edukseen.
Encorekin saatiin ja taas ruusujakin satoi tuttuun tyyliin yleisöön, ei vaan neidille tällä kertaa. Tutut legendaariset loppukumarruksetkin bändi yleisölleen soi. Negative todellakin otti yleisönsä, neiti oli ainakin ihan myyty. Ei yhtään harmittanut enää keikan jälkeen Rustin hevikeikan missaus. No sori, neiti vaan tarvii aina sen rokkiannoksensa!
*tahtoo uudestaan keikalle*