IRC-Galleria

Ennen reissua lahjoin itseäni uudella huumaavalla Hugo Bossin Femme tuoksulla, ah<3. Kun tuoksut ja hammasharjat oli messissä, niin olin valmis junailee itseni lauantaiksi Ouluun.
Miks kaksi tuntiakin junassa tuntuukin niin ikuisuudelta :p. Pitäis varmaan vaihtaa musat soittimeen. Lisäksi jouduin junavaunuun, joka oli kuin sauna! Siis 28 astetta on mielestäni ihan liian korkea sisälämpötila :p. Toinen vaunu oli huomattavasti viileempi.

Oulussa majoituin taas lempparihotellissani eli Sokos hotellissa (3+1 päivien etua kun pääsi majoituksessakin hyödyntämään, so nice). Jostain syystä Sokos hotellilla oli se käsitys, et olin jo ennakkomaksanut huoneen, vaikka olin vasta maksamassa! Väärinkäsitys selvisi tai sit hotellivirkailija ei vaan osannu. Oisinhan toki mieluusti voinut hyväksyäkin sen, et huone on jo maksettu, mut enhän tykkää huijata + saada jotain huonelaskua sit myöhemmin postissa. Paree olla rehellinen. Sain vaihteeks jopa ihanan huoneen ammeella. Pääsin kylpemään<3

Oulun kaupoista ei tällä kertaa löytynyt mitään kivaa (käsittämätöntä!), vaikka sentään ehdin sen kaksi tuntia kaupungilla viettää. Edes ihqusta Spirit storesta ei tällä kertaa löytynyt mitään kivaa. Liikkeessä oli liikaa paljettijuttuja (ja oonhan päättänyt etten enää ostaa mitään paljettista!).

Ulkona satoi rakeitakin, joten pinkille sateenvarjolle oli käyttöä.

Illalla eli kymmeneltä kutsui sit Ouluhalli. Sitä ennen olin ehtinyt tyhjentää punkkupulloa mukavasti ja saada rikki kaulakorun (syy miksi en käytä koruja –- nehän hajoo tai hukkuu aina). Tyyliin vain minä voin jäädä kaulakorusta kiinni johonkin ovenripaan!

En tietenkään mitenkään jaksanut kävellä minnekään Ouluhallille, joten taksilla mentiin. Satuin tulemaan hallille juuri parahiksi kuulemaan Frederikiä (voi ei). Lipitin pahaa ja kallista siideriä aikani kuluksi ja torjuin keski-ikäisten miesten lähentely-yrityksiä. Mua jopa pyydettiin tanssimaan Frederikin tahtiin :’D. Joo kiitos ei. Kyselijän piti kuulla se "ei" parikin kertaa ennen kuin uskoi et en nyt lähe tanssahtelemaan.

PMMP aloitti viimein yhdentoista jälkeen keikkansa. Lavalla oli uusia valoja ja valolevyt oli taas niin kivasti aseteltu. Pogoilin fanaattisesti etualalla ja muistin taas miksi oon aina vältellyt sitä eturiviä. Hirveetä tuuppimista ja tönimistä :p. Yritin testailla uutta kameraani, mut faktahan on se, et oon surkea kuvaaja ja keikkafiilistely jotenki kärsii kun pitää yrittää ottaa jotain kuvia. Kameraan ei taaskaan tallentunut ees hyviä kuvia. Vika oli joko lavan valaistuksessa/savusumussa tai sit kuvaajassa :’D.

Keikan jälkeen olikin sit hyvä kiiruhtaa hallista pois. Pääsin kimppataksilla takaisin keskustaan ja Nelivitoseen. Ai että se baari tuntuu jo niiiiin kotoisalta x). Tykkäilen baarimikkojen taitavasta palvelusta (edullisia Marianneja unohtamatta *nam*). Bongasin illan aikana ihqun Salkkari-Sebastianinkin eli Jarkon (joka muuten onkin Oulusta kotoisin), mut koska oon niiiiin ujo, niin enhän uskaltautunut ahdistelemaan tyyppiä lähemmin. Känninen minä ois varmaan menny hehkuttaa Jarkolle jotain tyyliin: ”Sebastian on Salkkareista mun suosikki!, vähä sä oot hyvännäköinen luonnossakin” :'D. No näin ei käyny. En ehtiny juoda itseäni rohkeaksi..
Olin sit niiiiin uskollinen valomerkille. En muuten taaskaan ehtinyt tsekata Oulun grilliä, mut ehkä se oli vaan hyvä juttu :D.

Selviydyin taas jopa aamulla kymmenen junaani. Hyvää päivää juomalla aamu lähti edes jotenkin käyntiin. Junamatka meni darravapisten ja nukkuen, niin et ihan pelkäsin nukkuvani asemani ohi. Kotonakin oli ihan pakko jatkaa niitä päikkäreitä. Päänsärkyä tosin aiheutti kaikki pienikin taustamöly :p

Kuuntelin aamulla radiota, jossa juontaja totesi hyvin, et jotku asiat eivät vanhene - kuten musiikki ja esimerkkinä soi No Doubtin Don't speak. Todella ihana veisu, ja todellakin niin ajaton.
Mieletöntä et biisistä on aikaa jo reilu 14 vuotta! Melkein voin muistaa sen päivän kun diggailin ekan kerran biisistä tehtyä videotakin (http://www.youtube.com/watch?v=7LPzcgrkZyo). Oi niitä aikoja. Huisia, et No Doubt tekee paluun taas, vaikka toisaalta eihän mikään kuitenkaan voita vanhaa x). Tykkäilen nostalgisoida Tragic Kingdomin parissa.

"Polku kohti päämääräämme ei aina ole suora.
Menemme väärää tietä, eksymme, palaamme takaisin.
Ehkä ei ole niin väliä, mihin tiehen panostamme ja uskomme.
Ehkä väliä on vain sillä, että panostamme."

Laltsu sai cityyn akvaarionsa ja on raukka ollu vähä ihmeissään kun koti/asumus taas vaihtui x). Kyllä Laltsu hetken ihmeteltyään varmaan taas tottuu uuteen asumukseensa. Ainakin Laltsu pystyy ny kyttäämään mua paremmin lasin lapi. Laltsu sai UV-valonkin ja vallan villiintyi. Hyvä et akvaariossa malttoi pysyä. Laltsu myös päätti kieriä ihan liiaksi astiassa, jossa oli liitujauhoa (liikaa), joten tuloksena oli vähän ehkä valkea konna.

Lahjoin itseäni (myöhäinen syndelahja) uudella kameralla. Vanha olikin jo niin vanha, et kuvasin sillä enää vain kotioloissa (porukat saa sen ny ihan omakseen). Nyt jos jaksais kuljettaa uutta kameraa messissä ja kuvata taas hieman muutakin, niitä keikkoja vaikkapa. Kamera köyhdytti rahapussia about 190erellä *auts*, mutta toivottavasti siitä on iloa vuosiksi. Uudessa kamerassa on ihan liikaa hienouksia. Pitää opetella kameran toiminnot, koska vanha kamera oli eri merkkiä, joten enhän heti tajua uuden kameran systeemiä x). No onneksi kuitenkin tärkeimmät toiminnut on kamerassa kuin kamerassa suht. samat :D, mut oishan se kiva saada hyöty irti vähä muistaki toiminnoista.

Neiti juhlisti sit vanhenemistaan Viikatteen merkeissä tänä vuonna. Ihan nice, vaikka toisaalta kyllä ajattelin etten ois enää 25-vuotiaana missään lähibaarissa masistelemassa ikääntymistä. Nytkin jäi ne Turun erotiikkamessut väliin. Ryan Dunnia ei lähibaarissa näkyny xD. Ens vuonna jotain muuta, yeah right.

Ja hyvin mä veti hyvin. Onneksi sentään lauantainen darra ei ollu yhtä paha kuin viime vuonna (lue: en siis voinut pahoin). Osaan jo juoda. Jee!

Sain viimein siivottua. Hiphei. Vanhat vaatteetkin on tsekattu ja niitä kertyi ainakin kaksi isoa pahvilaatikollista. Vielä kun jaksais tehdä niille jotain :p

Siivotessa löysin vanhan kouluaineenkin, jossa luki hauskasti: "minun suosikkini on lause: koti on elämää, ei pelkkää siivousta varten" - sain päivän naurut :'D

Syksyinen sää on vaihteeks ollu inhan sateinen. Tai aina kun minä menen ulos, niin silloin kyllä sataa. Märät sukat on argh.

Neiti on kohta valmis palaamaan cityyn, mukavuuksien pariin.

Lalalle:
- akvaario
- UV-valo + pöytävalaisin
- lämpömatto
- muovialustat

Itselle:
- Madonnan musta syksytakki
- Toppi
- Verkkosukkikset
- Kapea niittivyö
- Niittiranneke

Jäi ostamatta: siniset ja violetit sukkikset! *tahtoo tahtoo lisää väriä elämään*

Se on sit kohta myönnettävä että on syksy. Syksy saapui ihan yllättäen :o.
Tykkäilen pimenevistä illoista, vaikka toisaalta pimeään onkin yhtäkkiä kauhean hankala taas tottua! Luulin oikeesti tarvitsevansa jotain taskulamppua ulkosalla xD. Lisäksi pimeässä kaikki tyypit vaikuttaa epäilyttäviltä (so scary!)

Ja sähkölaskut taas kasvavat kun valojen käyttö lisääntyy. Tosin enhän juuri koskaan pidä normia kattovaloa edes päällä, koska pidän enemmän pienestä kohdevalaistuksesta/lukulamppuvalosta. Niin ja Laltsulla on toki oma(t) valonsa.

Laltsuparankin ruokavalio vallan supistuu kun jääkaapista ei enää löydykään niitä tuoreita itsepoimittuja kesäherkkuja vaan tylsiä kasviksia ihan kaupasta ostettuina..

Yksi ikävä miinuspuoli on myös sukkapyykin lisääntyminen :/. Kesällähän et tarvinnut sukkia.

Todennäköisesti kesän aikana kadonnut ruokahalusikin palailee taas syksyksi ja läskistyt.

Niin, syksyhän on aina jonkin uuden alku..Syksyn pitäisi innostaa! Neiti ei vaan vielä(kään) tiedä minkä alku tämä syksy oikein on (tuuliajelua, so nice) :/
Lisäksi vanhenen taas syksyllä ja jotenkin nyt se on vielä masentavampaa kuin viime vuonna.


Mutta niitä plussapuoliakin voisi toki syksystä löytyä (löytyy löytyy, neitihän on aina rakastanut syksyä..mut mitkäs ne syyt olikaan...)

1. Pääset ulkoiluttamaan viimein rakkaita saappaitasi, jotka ovat koko kesän ajan vaan pölyyntyneet nurkassa. Lisäksi pääset ihastelemaan kauppojen uutta saapasvalikoimaa. Perfect! Rakastan mustia saappaita, niitä ei voi olla liikaa! Avokkaita ei ees tule yhtään ikävä.

2. Ilma ei ole enää paahtavan kuuma, vaan voit hengittää syksyn raikasta kirpeää ilmaa. Kämppä ei ole enää sauna, jes!! Enää ei tarvitse hengailla kämpillä alasti.

3. Sinun ei tarvitse enää näyttäytyä ulkosalla vähissä vaatteissa (ja kärsiä irstaiden miesten kommenteista :P). Syksytakit on jee.

4. Värimaailma ulkona vaihtuu vihreästä punaruskeaan. Kaupoistakin löytää ehkä enemmän taas mustia vaatteita!

5. Yksi päivä vähemmän tuhlailtavana, kun kaupat eivät enää olekaan auki sunnuntaisin (paitsi ne pienet ruokakaupat).

6. Lukuisat huivit odottavat taas innolla sitä että pääsevät kietoutumaan kaulasi ympärille. Kesällähän olisi niin epäilyttävää pitää huivia.

7. Voit taas siemailla teetä ja poltella kynttilöitä (olenko muka kaivannut tätä kesän aikana?).

"isä sanoi: älä koskaan mene retkuun katuroskaan"

Kristiina Brask - Kuivilla susta
http://www.youtube.com/watch?v=uK7WTep4uLI

Katsoin vielä kerran Serranoiden vipan jakson.
Voi yhyy kun sarjan uudet jaksot eivät ole enää piristämässä päiviäni,
enää en voi ihastella Afrin pukeutumista, huvittua Raulin eleistä ja ilmeistä taikka nauraa Fitin sähläilylle (tai no tietysti voisin, jos haluaisin kertailla vanhaa :p).

Jään kaipaamaan Serranoita niin kovasti <3