IRC-Galleria

Lähtiessäni tehtävään olin luottavaisin mielin itseeni, olinhan selvinnyt samankaltaisista monen monta kertaa aiemminkin. Tehtävän suuruuden tultua ilmi minut kuitenkin valtasi suuri epätoivo tulevaa koitosta ajatellen, tämä tulee varmasti olemaan yksi merkkipaaluista tällä saralla. Liikkeellelähtö oli reipas, olinhan hyvin valmistautunut siihen koko päivän ja sinnittelemällä viimeiseen asti hammasta purren. Alku meni moitteetta ilman suurempia ongelmia kunnes alkoivat vaikeudet, hiukan yli puolen välin vaiheilla nolous valtasi mieleni, meninkö juuri sortumaan alkeelliseen virheeseen näinkin pitkän kokemuksen jälkeen, olin jo 100varma että liian nopea alku koitui kohtalokseni. Sitkeästä sisusta tunnettuna en kuitenkaan luovuttanut mutta jouduin vaihtamaan taktiikkaa, hidastin hiukan ja mielessäni pyöri ajatukset 'mitähän muutkin tästä nyt ajattelevat'. Syvennyin kuuntelemaan musiikkia ja annoin asioiden rullata omalla painollaan kunnes hetken kuluttua havahduin ja huomasin valoa tunnelin päässä, 'ehkä tämä sittenkin onnistuu'. Tästä riemastuneena löysin vielä jostain kuin ihmeen kaupalla tarmoa pientä loppukiriä varten ja kuin hujauksessa olivat viimeisetkin perunan, makaroonin ja makkarakastikkeen rippeet heitetty suoraan suuhun ja lautanen ammotti tyhjillään kuin laulaen Triviumin tyyliin 'Dying in your arms'. http://www.youtube.com/watch?v=siJm12edz_s

Hymähdin itsekseni; 'It's Over' just sillee niinku Ghostface Killahki vetää siinä sen biisissä.
http://www.youtube.com/watch?v=iLRb69i9vDI

Propsit vielä vanhoille frendeille Baby aka 1# Stunnalle ja Toni Braxtonille biisistä 'Baby you can do it'
http://www.youtube.com/watch?v=tPxtNRZ0aNI
ilman teitä ja teidän kannustusbiisiä tehtävän puolessa välissä en ois tässä nyt suuresta ja mahdottomasta urakasta selviytyneenä.