IRC-Galleria

Kuolevalta Kuolemalle,
laske katseesi jo minuun.
Ota minut siipes alle, kerro minun
lähteneen.

Kuolevalta Kuolemalle,
katsees silmäni mun viiltää.
Verta vuodan unelmalle sokeana
kun mä meen.

Kuolevalta Kuolemalle.
Eteerinen veri rikkoo ensilumen ihon
hauraan, peiton kylmän sydämen.

Kuolevalta Kuolemalle.
Portti edessäni seisoo.
Olen loppuun päässyt tien, jolla käänny
enää en.

Ahdistustila.

Suorinta tietä kiirastulesta
jatkaa matkaansa valehtelija
joka on kansansa pettänyt ja itsensä häpäissyt
lausumalla ääneen jotain suurempaa ja viisaampaa
kun mitä kuolevaisen tulisi tietää.

Katsettaan maasta nostamatta
hän vaeltaa läpi routaisen maan
johon veret on vuodatettu
jolla ruumiit on poltettu
ainoastaan hänen takiaan.

Näkymätön nyöri kiristyy kaulaani
revittäen ihoni tuhannelle pienelle nirhaumalle
vuodataen syntisen vereni kuolinvuoteellesi
jonka olin vaivalla tehnyt ja valmistellut.

Et osannut antaa kiitosta tuosta
vaan kytkit kaulaani pannan
liitit sen rautaketjuun
ja aloitit matkasi.

Ja sinä kävelet ja kävelet
raahaten minua perässäsi
läpi jään, läpi tulen, läpi sodan.

Läpi ylitsepääsemättömien vuorien
läpi orjantappurametsien
katsomatta kertaakaan taaksesi
katumatta askelta ainuttakaan.