Mä kuulen eteisestä askeleet
sä viereen kaadut tilaa siihen teet
Et sano sanaakaan, tuijotat mun niskaa vaan
samalla kun mä leikin nukkuvaa
Liian usein kaipaan niitä hetkiä
et saisin yksin nukahtaa ja herätä
Ei tarvis jännittää ja sisintänsä selvittää
kun ei sitä ymmärrä itsekkään
Mä tiedän sun on vaikee ymmärtää
haluan sun lähelle mutten että kosket
Ja voi kun se riittäisi sullekkin
niin tää kaikki vois jatkuu paljon helpommin
Mulle tämä syvä hiljaisuus
on parempi kuin huono valhe uus
En voi sanoo suoraakaan, et joo edelleen ahdistaa
kun me sitä jäätäis sitten kelaamaan
Mä tiedän sun on vaikee ymmärtää
haluan sun lähelle mutten että kosket
Ja voi kun se riittäisi sullekkin
niin tää kaikki vois niinkuin ennenkin
Mut hei ei tää oo helppoo mullekkaan
mä en vaan pysty sanomaan, mikä mieltä painaa
Joo ja mä tiedän ettet jaksa kovinkaan kauaa
tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa