Lueskelin tätä päiväkirjantapaista vuosia taaksepäin. Kyllä mulla on menny huonosti:
"
Keskiviikko 15.02.2006
21:55 Kaikki kaatuu niskaan
Olen takuulla ainoa ihminen joka joutuu pyytämään mieheltään, että haittaako,jos käyn lenkillä.Luulis sen vittu olevan onnellinen,kun en anna kroppani rupsahtaa lastensaannista huolimatta,vaan haluan pitää itseni kunnossa, ja näyttää enemmän ihmiseltä.Ootan vain,että tulis elokuu,ja loppus tää äitiysloma,että pääsis useammin kouluun,kotona on ihan vitun tylsää,irccaan ja nostelen puntteja päivät pitkät ja viikaan vitun pyykkejä.
"
Nyt kolme vuotta myöhemmin ihmettelen,miten tuota jaksoi vielä kaksi vuotta tuon kirjoituksen jälkeen.