IRC-Galleria

Yliaikaiskontrolli oli sit tänää

Muksulla kaikki ok. Laskeutunu hitusen. Kohtdun kaulaa vieläkii jäljellä 1cm ja 2sormelle auki. Eli ei edistystä hirveemmin oo tapahtunu. Lapsivesi normaali määrältää ja väriltä. Liikkeet hyvät ja syke kans.

Paino arvio ei paljoo muuttunu et se on sen 3,8kg ainut mikä muuttunu ni pituutta ol kuulema kasvanu (ei vaa sanonu paljo) et viimeks ol vetäny rasvakerrosta ihellee nyt sit käyttäny sen energian pituuskasvuun :D

Perjantaina on sit uus aika 9 aikaa aamul jos ei muksu enne sitä tuu ulos vapaehtosesti. Sillo sit kahotaa käynistetääkö jo sillo vai meneekö viel sunnuntaille. Sillo kuulema viiminen päivä millo antaavat olla. (Vissiikkii, jos on uskomista)

Heikkoja supistuksia tuli koko käyrän ajan et lääkäri ehätteli toivoo jospa ne ottas ja voimistus ihestää.
Tutkimusten jälkee tullukkii kyl 2 voimakkaampaa supistusta mutta mitää kaavaa ei tuntunu niiden välillä olevan ja taas sit ollu hiljasempaa hetken..

Pitää vaa kuulostella ja kahella. Jos vaikka jaksas lenkille lähtee. Näyttää kyl ikävästi siltä että vois vettäkii tulla taivaalta :(

Mutta jatketaa odottelua..

Saikkua 24.7 asti ja varmaan loppu aikakii. 4.8 alkaa virallisesti äippäloma

Supistellua ja selkäkipua kohta kolmeviikkoo takana. Lääkäriltä iso mäkätys miksi ei saikkua aikasemmin annetti tai oo hakenu ku kummiskii simmonen työ missä joudun kyyristelee yms. Paikat onneks viel kii mut pehmeet ja jotain se höpötti et ois kai tuo kohdukaulalyhentynykkii (virolainen lääkäri ni en iha kaikkea kummiskaa saanu selväks).

Nyt sit lepäillä ja koittaa olla vaa. Ei imurointia, hirveesti kyykistelyä eikä pyörällä ajoa. Rauhallista kävelyä saa tehdä ja voinnin mukaan, mutta selkää pitää kuunella.

Vähä ottaa päähä ja varmana hajoon tässä mutta ei voi mitää. Pieni menee kaiken eelle <3
Kuha nyt ainakii pysyis sen 3viikkoo viel mahassa, mielellää tietty loppuun asti ni kaik ois hyvin.

Ihmetteli lääkri sitäkii ku kerroin et kaikki myö sisarukset ollaa ajoissa maailmaa tultuja ja äidillä istukka alkanu irtoomaa jossain vaihees raskautta että miks miulla ei oo ultraa ollu 23.5 jälkeen eikä tietoa millo seuraava on.

No tähä asti kaikki ollukkii hyvin sen oksentelun loppumisen jälkeen mutta pitää vaa ajatella positiivisesti ja koittaa jaksaa. Broidit ja äiti on minuu majottamassa niille jos meinaan yksinäityyteen kotona hajota. Kahtelee nyt mitä täs keksii sit.


Nii ja niit viikkoja on 31+1 tänää

Kuusivuotiaan näkemys koiran tarkoituksesta:

Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin tutkimaan erästä Irlannin
susikoiraa nimeltä Belker.
Koiran omistajat, Ron, vaimonsa Lisa ja heidän pieni poikansa Shane, olivat
kaikki hyvin kiintyneitä Belkeriin, ja toivoivat ihmettä. Tutkin Belkerin, ja
totesin, että se oli kuolemassa syöpään.
Kerroin perheelle, ettemme voineet tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle
koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Se voitaisiin tehdä heillä kotona, ja
näin saattaa Belker turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä, viimeiselle
matkalleen.
Tehdessämme valmisteluja Ron ja Lisa sanoivat, että voisi olla hyvä, että
kuusivuotias Shane olisi myös läsnä.
Heidän mielestään Shane saattaisi oppia jotakin tästä kokemuksesta.
Seuraavana päivänä tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani katsellessani
Belkeriä ja perhettä, joka ympäröi sitä. Shane vaikutti niin rauhalliselta
silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa, että aprikoin, tiesikö hän mitä
oli tapahtumassa. Muutamassa minuutissa Belker nukahti rauhallisesti viimeiseen
uneen. Shane vaikutti hyväksyvän Belkerin poismenon ilman mitään vaikeuksia.
Istuimme kaikki hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että
eläimet elävät ihmistä niin paljon lyhyemmän ajan. Shane, joka oli kuunnellut
hiljaisena keskustelua, virkkoi: 'Minä tiedän miksi'.
Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi,
hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä.
Hän sanoi: 'Ihmiset syntyvät siksi, että he voivat oppia, miten eletään hyvä
elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisilleen, eikö totta?' Sitten hän
jatkoi: 'No siis, koirat tietävät jo tämän, ja siksi niiden ei tarvitse elää
niin pitkään.'

Elä yksinkertaisesti. Rakasta anteliaasti. Välitä syvästi. Puhu ystävällisesti.

Muista:
jos koira olisi opettajasi, oppisit monia hienoja asioita.
· Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään.
· Älä koskaan kieltäydy hupiajelusta.
· Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota.
· Ota nokosia.
· Venyttele ennen ylösnousua.
· Juokse, telmi ja leiki päivittäin.
· Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua.
· Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää.
· Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella.
· Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa.
· Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi.
· Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta silkasta ilosta.
· Ole uskollinen.
· Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet.
· Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen.
· Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti.

NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään. Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää. On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa. Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa. Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa. Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan. Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi. Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi. Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja. Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna. Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on. Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon. Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois. Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois. Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin. Muistele lähditkö mökiltä sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

(ai empi merkintä 18.5.2008 laitettu )

Vuonna 2007 "taiteilija" Guillermo Vargas Habacuc otti kadulta kulkukoiran, sitoi koiran taidegalleriaan ja antoi sen nääntyä kuoliaaksi.
Useita päiviä "taiteilija" ja galleriavieraat katsoivat tunteetta tätä "mestariteosta", jonka koiran kuolinkamppailu muodosti. Lopulta koira menehtyi.
Mutta tässä ei vielä ole kaikki: arvostettu taidebiennaali Visual Arts Biennial of the Central American on nyt kutsunut taiteilijan tekemään saman julman performanssin uudelleen tämän vuoden biennaaliin.

---

HESYn sivuilta:

ELÄINRÄÄKKÄÄJÄ-TAITEILIJA EI PÄÄSE UUSIMAAN KOIRANNÄÄNNYTYSTÄ
Guillermo Vargas Habacuc:n "taideteos", jossa hän antoi katukoiran nääntyä nälkään taidegalleriassa, on herättänyt paljon pahaa mieltä ja Hesylle on tullut aiheesta lukuisia kyselyitä. Myös internetissä kiertää useita vetoomuksia pysäyttää Vargas uusimasta koira-performanssiaan.
Hesy on kansainvälisen eläinsuojelun kattojärjestö WSPAn jäsen ja tiedustelimme heiltä asiasta. Saimme selville, että eläinsuojelujärjestöt näyttäisivät onnistuneen pysäyttämään taiteilijan uusimasta performanssiaan. :
Ei ole aivan varmoja tietoja Vargaksen ensimmäisestä performanssista (siitä jossa hänen uskotaan sitoneen katukoiran taidegalleriaan ja antaneen katsojien todistaa miten se kuoli nälkään), mutta kaiken perusteella WSPA pitää sitä tuomittavana eläinrääkkäyksenä.
Taiteilija on kotoisin Costa Ricasta, mutta koirannäännytys-näyttely pidettiin nicaragualaisessa taidegalleriassa viime lokakuussa. Syynä on se, että Costa Ricassa on eläinsuojelulaki, mutta Nicaraguassa ei, minkä vuoksi Vargas ei Nicaraguassa koiraa rääkätessään syyllistynyt minkäänlaiseen rikokseen.

Costa Rican lehdistö tarttui koira-taideteokseen vasta noin kuukausi taidenäyttelyn jälkeen ja silloinkin aihe sai hyvin vähän näkyvyyttä. Tämän vuoksi ei olekaan tarkkaa tietoa siitä, mitä taidegalleriassa esillä olleelle koiralle lopulta tapahtui. Kuoliko se, kuinka kauan se joutui olemaan kytkettynä, miksi kukaan ei puuttunut sen kärsimyksiin, näitä asioita ei varmuudella tiedetä, mutta ne ovat johtaneet vetoomuksiin ja netti-protesteihin Vargasta vastaan ympäri maailmaa. WSPAn Costa Rican toimisto laati asiasta tiedoitteen.
Nyt taiteilija Vargas on kutsuttu osallistumaan Keski-Amerikan taidebiennaaliin, joka järjestetään Hondurasissa tänä vuonna. WSPA:n tietojen mukaan hänen osallistumistaan ei voi estää, sillä hän aikoo esitellä kilpailussa eri työn (tällä kertaa ei koiraa). WSPA on tavannut yhden Hondurasin biennaalin tärkeimmistä rahoittajista ja esittänyt heille kritiikkinsä Vargasin työtä kohtaan sekä vaatinut, että Hondurasin eläinsuojeluyhdistys pääsee valvomaan kilpailua. Näin tulee tapahtumaan ja lisäksi kilpailun sääntöihin lisättiin, etteivät taideteokset saa sisältää eläinrääkkäystä.
WSPAn englanninkielinen tiedote aiheesta:
http://www.wspa-international.org/news.asp?newsID=511&amp.........

Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Jos voit aloittaa päiväsi ilman savuketta,

jos voit aloittaa päiväsi ilman kofeiinia,

jos pääset liikkeelle ilman piristyspillereitä,

jos pystyt aina olemaan iloinen, välittämättä kivuista ja säryistä,

jos pystyt olemaan valittamatta ja rasittamatta muita huolillasi,

jos voit syödä samaa ruokaa joka päivä ja olla siitä kiitollinen,

jos ymmärrät milloin rakkaillasi on liian kiire antaakseen sinulle aikaansa,

jos voit olla huolimatta siitä kun rakkaimpasi purkavat kiukkuaan sinuun, kun jokin on mennyt pieleen, vaikka olet aivan syytön,

jos et loukkaannu kritiikistä ja syytöksistä,

jos voit olla välittämättä ystävän rajallisesta koulutuksesta, etkä koskaan korjaa hänen sanomisiaan,

jos pystyt vastustamaan kiusausta kohdella rikasta ystävää paremmin kuin köyhää,

jos pystyt kohtaamaan maailman ilman valheita ja vilppiä,

jos pystyt voittamaan stressin ilman rauhoittavia,

jos pystyt rentoutumaan ilman viinaa,

jos pystyt nukkumaan ilman lääkkeiden apua,

jos voit sanoa rehellisesti ja sydämestäsi ettei sinulla ole mitään ennakkoluuloja mitään uskomusta, ihonväriä, uskontoa tai politiikkaa vastaan - - -


- - - silloin, ystäväni, olet melkein yhtä hyvä kuin koirasi.

Vuonna 2007 "taiteilija" Guillermo Vargas Habacuc otti kadulta kulkukoiran, sitoi koiran taidegalleriaan ja antoi sen nääntyä kuoliaaksi.
Useita päiviä "taiteilija" ja galleriavieraat katsoivat tunteetta tätä "mestariteosta", jonka koiran kuolinkamppailu muodosti. Lopulta koira menehtyi.

Näyttävätkö oheiset kuvat sinusta taiteelta? Mutta tässä ei vielä ole kaikki: arvostettu taidebiennaali Visual Arts Biennial of the Central American on nyt kutsunut taiteilijan tekemään saman julman performanssin uudelleen tämän vuoden biennaaliin.

Auta pysäyttämään tämä taiteen nimissä tehtävä eläinrääkkäys!
Mene jommalle kummalle seuraavista sivuista:

http://www.petitiononline.com/ea6gk/petition-sign.html

tai

http://www.petitiononline.com/13031953/petition.html

ja allekirjoita vetoomus "taideteoksen" pysäyttämiseksi. Allekirjoitus ei luonnollisestikaan maksa mitään ja aikaa siihen kuluu noin minuutti. Googlettamalla "artistin" nimen, voit lukea että tämä on totta.

KUVAT:

http://lesmetamorphoses.unblog.fr/files/2008/03/chienmourant.jpg

http://i128.photobucket.com/albums/p187/gramosworld/blog/dogart.jpg

http://365observations.com/wp-content/uploads/2008/04/dog-art.JPG

muumien suusta:

"Nyt minä tunnen kutsumusta vaaka-asentoon" - Muumipappa
"Miten voi olla jano vaikka on juonut koko yön?" - Muumipeikko
"Jos minä löytäisin jostakin tarpeeksi pienen poikaystävän, niin minäkin olisin kevytmielinen"
- Pikkumyy
"Vakiintunut elämä ei tarjoa minkäänlaista jännitystä" - Pikkumyy
"En ole lihava, olen täyteläinen" - Niiskuneiti
"Nämä pyöreät muodot kiihottavat minua" - Niisku
"Onpas kivaa kun talossamme on joku joka käyttää vaatteita!" - Muumimamma
Muumipeikko:"Niiskuneiti, puske kovemmin."Niiskuneiti: "Äh, uuh, äääh.. ei jaksa...."
"Oletko tosissasi? Aikooko Niisku näyttää meille härvelinsä?" - Muumipeikko
"Niiskun vehkeet toimivat aina." - Niiskuneiti
"Kun minä jysäytän, se ei todellakaan ole mikään kamelin pieru!" - Noita
"Kopeloikaa kaikin mokomin" - Posteljooni
"Lähtisitkö sittenkin minun kanssani, voisin hiukan harjoittaa ruumiinkuntoa?" - Muumipappa
"Kysy Nuuskamuikkuselta, jos sinua niin himottaa!!!!" - PIkkumyy

Tajusin et nyt ollaa jo puolen välin yli menty. Rakausviikkoja 21+5
Olot on onneks parantuneet, mitä nyt kahtena päivänä oon oksentanu taas ku eilen oli mikreenin poikasta ja tänää varmaa kuumuus teki huonon olon :/ Illalla ku on keli viilentyny ni ei mitää oo ollunna. Oottelen vaa sit ku alkaa olee niit 30astet varjoskii päivii et asunko sit suihkus.

Painoki on nyt sen alun 4-5kilon laskun jälkeen tullu takas noin 1,5kiloo. Massukii alkaa olee jo sellanen et näkyy et ootan eikä oo löllö läskien kertymä vaa. Tuntuu jännältä ku makoilee selällää ja tuntee tarkasti pikkusen liikkeit jo. Vielkää niihi en oo kunnol tottunu vaik jo 5viikkoo tuntunu jotenkii. Nyt ollu par viikkoo et päivittäin on pikkusen liikkeet tuntunu. Välillä säikähän iha ku alkaa kunnon showta vetämää mahas :D


Arvailuja saa sit heittää kumpi sielt tulee. Ei haluta ihe viel virallisesti sitä tietää. Saa sit olla yllätys meille <3 Moni veikkaa tyttöö ku nii pitkää on ollu pahat olot ja maha on kuulema niiku tytöl eli levee ja näkys seläst. Tukin kyl tuota mahan muotoo viel voi virallisesti varmistaa ku ekaa ootan ja massaa vanhastakii takaa tuos keskikropas on :D

Töis oon kai jonnekkii heinäkuun puoleen/lopulle väliin asti. Riippuen siit kui maha kasvaa ja estää työnteon. Ainakii kesäkuun oon töissä. 8.5 pitää jutella neuvolassa asiasta tarkemmin et mitä ne miulle suosittelee.

Kovasti ootetaa molemmat et laskettu aika vaa lähenis nopeesti. Viime ultras tul hirvee hinku saaha jo pikkunen sylii ja saaha pikkusen käsi omaan käteen. Onneks saatii 4D kuva ni saa kasvoja kahella :)

Neljävuotiaan Tanelin perheeseen odotettiin perheenlisäystä.
Äiti ja isä juttelivat vauvan nimestä.
Taneliltakin kysyttiin, minkä nimen hän haluaisi antaa.
- Jos se on tyttö, niin Minna, ja jos se on poika, niin Joni.
Hetken perästä tuli vielä varmuuden vuoksi:
- Ja jos se on koira, niin se vois olla Tomi.

*
Kolmi- ja puolivuotias Lilja kertoo mummolleen:
- Mummo, tiedät sä että Miika on poika.
- No mistäs sinä sen tiedät? kiusoittelee mummo.
- Se näytti mulle kikkeliä, vastaa Lilja.
Ja lisää sitten tomerasti:
- Se ei usko, että mä oon tyttö. Siks mä näytän sille huomenna mun korvikset!

*

Nelivuotias Veera oli kylässä tätinsä luona.
Hän katseli, kun tädin mies koikkelehti lökäpöksyisessä pyjamassa.
Hän pani pään kallelleen ja totesi arvostelevasti:
- On se seksi kaukana tuostakin miehestä!

*

Päiväkerhossa luettiin kirjaa maalaistalon eläimistä.
Vastaan tuli uusi sana: siipikarja.
Kerhotäti kysyi lapsilta,
tietääkö kukaan mitä eläimiä siihen kuuluu.
Melko pitkän hiljaisuuden jälkeen Matias vastasi: - Enkeleitä.

*

Matti yritti syödä lihapullia haarukalla, mutta syönti ei vielä oikein sujunut.
Vaikka hän kuinka sohi, lihapullat eivät osuneet haarukkaan.
Viimein isä otti lihapullan haarukkaan ja antoi Matin suuhun.
Matti tokaisi:
- Hyvähän sun on, kun mä jo väsytin sen.

*

Seitsenvuotias Christian kysyy isältä:
- kumpi on parempi, pippeli vai pimppi?
Isä ei löydä sopivaa vastausta,
jolloin nopeajärkinen poika oivaltaa ihan itse:
- Mä kyllä luulen, että pippeli: sillä voi näyttää suuntaa!