IRC-Galleria

ruunepäri

ruunepäri

Hölökynkölkyn

aforismiLauantai 09.02.2008 14:20

Unelmointi on vaarallista. Ihmisen täytyisi olla
jatkuvasti tietoinen siitä mitä ajattelee, koska ajatuksilla on
taipumus käydä toteen.

5.2.1981 klo 2.17Tiistai 05.02.2008 00:36

Ja tapahtui tuona helmikuisena yönä, että Ivalon terveyskeskuksen synnytysosastolla näki päivänvalon pieni tumma poikalapsi. Ilmeisesti yritti jotain suurempaa saada aikaan, kun oli napanuoran pyörittänyt kaulan ympäri, mutta ei se onnistunut tempauksessaan ja niinpä alkoi tuon ukkelin "värikäs" elämä Inarin kunnan Väylän kylässä pari vuotta vanhemman sisaren kans ja muutaman vuoden päästä seuraan liittyi myös pienempi sisar, joiden kans sitten varttui tuo poikalapsi. Kolmattakymmentä hän lähestyy ja siinä sivussa myös viisastuu vai miten tuo lienee...?

SäärihaavaPerjantai 18.01.2008 10:42

Tyttäreni tutki lääkärikirjaa ja näki siellä
näkymän, joka avautuu naisen gynekologisen
tutkimuksen tekijälle. ”Äiti! Onko TOI
säärihaava?” -Eija-äiti

Nukutaanko? Torstai 10.01.2008 03:09

1.Nukkuisitko sohvalla vai kanssani sängyssä?
2.Nukkuisitko päällä, alla, vieressä vai siellä sohvalla?
3.Antaisitko minun nukkua rauhassa vai valvottaisitko koko yön?
4.Millä tavalla valvottaisit minua?
5.Luuletko onnistuvasi?

KokeillaanpaKeskiviikko 09.01.2008 22:08

kerro joku hetki, mistä muistat minut ( hetki voi olla minkälainen vain, vaikka kävellyt vastaan )
kuvaile tämä niin tarkasti kuin muistat.

10. käskyä(rakkaudessa)Tiistai 04.12.2007 23:11

1. rakasta koko sydämmellä
2. sano hänelle että rakastat häntä
3. pidä hyvää huolta hänestä äläkä jätä häntä heitteille
4. älä petä häntä
5. älä valehtele hänelle sillä hän saa kuitenkin tietää
6. älä anna hänen pettää sillä ethän sinäkään petä
7. päätä asiat yhdessä hänen kanssan
8. muista häntä silloinkin kun hän ei ole kanssasi
9. puhu suoraan äläkä kiemurtele
10. kun rakkaus sammuu kerro se hänelle

herkuttelijalle kelpaa vaikka lamputMaanantai 03.12.2007 19:06

Meidän äitipä syö omenan yhtenä suupalana, kehuu Pikku-Ville.
- Pyh, eihän tuo ole mitään, sanoo Pikku-Kalle. Meidän äitipä syö lamppuja!
- Lamppuja, ei kukaan voi syödä lamppuja, äimistyy Ville.
- Voipas, eilen illallakin äiti sanoi isälle, että sammutapa lamppu, niin otan sen suuhuni.