Tuntuu kuin ei eläisi todellisuudessa, et vaik tekis mitä ei se oo totta.
Tää on niin epätodellista.
Odotan ja odotan kunnes sut nään,
silloin ei paina murheet paikan tään.
Sua ilman vaikee on elää,
kaikki me joudutaan kestää.
Mut vielä jonain päivän sut nään,
ja silloin voin olla onnellinen ja pääsen kiittään.
Olit niin hyvä ihminen,
kannoit omas ja muitten murheet,
ja silti jaksoit etees raivaa tiet.
Ne tiet vaan liian kapeit oli,
ja lopulta sanoin vain noni.
Kun ne sut kumoon kaatoi.
Ei näin voi käydä meille,
teille ruostuneille.
I MISS YOU, MY BROTHER<3
YOU ARE SAFE NOW, NO MORE PAIN NO MORE TEARS NO MORE NO MORE.......no more