On olemassa asioita... niin kipeitä ja vaikeita...
Kuka tahansa oisi voinut olla hän.
Yöllä linja-autossa
Kaikui vaan jotain jota pakoon ei pääse
Nousin kyytiin kerran
Olen kyydissä aina.
Minne kunnian himoni on hävinnyt?
Miksi olen surullinen mutta samalla tunnen etten tunne mitään..
Katsoin niitä kuvia.... katsoin niitä kuvia.. katsoin niitä silmiä. Tunnen kaipaavani niitä silmiä
Kiedoin käsivarteni sen ympärille. Hymyilin, auringon valossa hymyilin paimen kasvoni sen hiuksiin.
Se kesä, se Suomi.
Haluan rakastaa sitä. Haluan kuiskata sen korvaan että jään aina.
Haluan nähdä meidän lapset, haluan jaksaa.
Tunsin että se todella piti minusta..... miksen vain voinut jäädä? Miksen vain voinut antaa kaikkeani sille?
Missä lapseni on, tähtien reunalla, tähtien keskellä kiertää, haluan poimia heidät tänne kuin tähdenlennon taivaalta ja laittaa vatsaani kasvamaan