IRC-Galleria

mikää modi ei toimi ko ne on muka jtn sootihqun modei mut ei oo ees!! argh

ps. voisko joku kertoo mis on kännyn johto et saisin kuvii koneelle?
kiitos.

mul oli hauska kotimatka ku mun takan olevat pikkulapest kävi syvällisii keksusteluit:D

lapsi nro1: miten noi lentokoneet pääsee lentoon ku ei niil oo ku noi siivet?
2: niii eikä ne ees tee tällee *viuhviuh*
1:nii....

-miettimistauko-

2:mut hei niil on noi moottorit!
1: joooo ja mitä kovempi se moottori on, sitä YLHEEMPÄNÄ se lentokone menee!

eikä täs ollu todellakaa kaikki ::

---

D

oli jooo tooooosi kiwaa! ahisti tulla takas sielt about 34 asteest tänne 4 asteeseen ::s
kyllä, ratsastin kamelilla
kyllä, uin punasessa meressä
kyllä, paloin
kyllä, tulin kipeeks
kyllä, olin aavikolla
jaöööö kaikkee muuta

se meijän huonekki oli semmone joku sviitti mis oli toista sataa neliöö ja ääääääää

eka aattelin et vähä tääl on ihmiset kivoi ja mukavii ja hauskoi mut sit mentii sinne keskustaa ni siel jokahemmetin paikalline rupes ahistelee ;s

ja nukuin aika kivast pommiin ko tultii vast yöl himaa ni en enää viiti kouluunkaa raahautuu:D muutenki paha olo viel

ciao!

+pave puuttuu tost kuvast ku heiluu tuol kameran takan:D

ei vittu ihan paras kirja :

---

D

me kömmimme kumpikin ulos vaatteistamme.hänelle jää ylle pikkupöksyt ja sukkahousut,jotka saavat hänen alaruumiinsa säkenöimään ja hehkumaan,ja minulle jää alushousut ja sukat.enää ei ole aikaa jaaritteluun.
panettaapanettaapanettaapanettaa.
-kuule...!hän milteipä voihkaisee.
-oletko koskaan yrittänyt kiskoa hampaillasi keltään pöksyjä alas.
-jessus.en..tuskin tajuan mihin vastaankaan.
-oletko sinä?
-en,mutta tekisi niin himskatisti mieli.
hän lysähtää polvilleen minun eteeni ja alkaa hamuilla ja nyhtää huulillaan alushousujeni kuminauhaa.
mutta silloin minä en enää kestä.kohotan hänet pystyyn, nostan hänet lattialta ja rojautan meidät molemmat pullealle, pöyhitylle, sängylle, niin että rysähtää.
toistemme alla ja päällä maaten me nyimme ja kiskomme vimmatusti viimeisiä pikkuisia vaateriepuja pois. kullini on niin kova, että se tuntuu ruumiiseeni kuulumattomaltA, itsenäiseltä, kättäpidemmältä työkalulta, jolla voisi murskata muureja. voisin asettaa sen alasimelle ja jytyttää sitä lekalla.


Jos kiinnostaa niin kirjan nimi on Häämatka ja kirjailija Knut Faldbakken.

menee heeeemo tän koneen kaaaaaa

jooo katteltii vähä WRAPIN paitoja ja ihmisiä juoksemassa lätkäkamojen kaa subwayhin:

---

D

ja oli joo ihan hauskaa ::) <3