Näen unta
jossa merestä nousee usva
peittää taakseen kaksi
saarta
Näen tähdet
niiden majakat näyttävät
minulle tietä
enkä pelkää pimeää
Näen valkoisina hohtavat
kalkkikivikalliot
aaltoeroosion kovertamat
luolastot ja
Olen jälleen kaukana
itsestäni
enkä pelkää
Itseäni
Aamulla herään
sälekaihtimet puoliksi avoinna
Ikkunan takaa kuuluu
ääniä
Iloista lokin kirkunaa
Sinä olet yhä siellä
Tuulena puissa