IRC-Galleria

hämärä halaa
pimenevät puut
niiden oksilla pesivät
tähtien parvet


yksinäiset
ovat yöni tunnit
korkeita kuin kallio


kuu kiertää
ohi olohuoneen ikkunan
sen kajossa
olen itselleni vieras


ajan virrassa
rosoinen lepän lehti
kesäinen muisto

nyt jo
kaukana

yö
tummaa savulasia
ihosi hohtaa kuukiviä
keltaista sinistä
kantapäissäsi
kipinöivät tähdenlennot

meri
värjää kasvoni
yö toisensa perään
näen unen
unelmoin
olen valveilla
unelmoin

aamu-utu
suo hengittää raskaasti
kallioon pakotettu
kauneutesi
näyttää kukkiensa loiston

kurki lentää
äänessään metallinen
kaiku

vetinen
on
yönsilmä

aamuyön
viimeisillä hetkillä
tuulee merten reunoilta

unentakaisilla mailla
lumi sataa kristalliin
kasvoillaan keväinen hymy

vielä tuoksuu
vuodet ihollani
sinulta

jää hyvästi meri
vuolaasti virtaava joki
järvi sateenpiiskaama

sinun näköisesi
kaunis kuin tyttölapsi
valkea joutsen
lentoon nousee

loittonee
katoaa joutsen

miksi on
niin tyhjä tänään
sydän runoilijan
silmässään ikävänkyynel