enkö huomannut
sinä tuulettomana yönä,
olit sammuttanut sydämesi
me olimme vähemmän
kuin varjomme
liekit hiipuivat
käteeni
kuin hetket
meidät erottavat
Uusimmat blogimerkinnät
- kuurunpiiloa 11.04.
- sisilisko 11.04.
- [Ei aihetta] 14.03.
- En jää, en saavu 14.03.
- x2 + 1 = 0 14.03.
- Pääskyjen lailla 14.03.
- [Ei aihetta] 09.03.
- [Ei aihetta] 20.02.
- [Ei aihetta] 20.02.
- [Ei aihetta] 18.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (30)
-
▼
2009 (268)
- ▶ joulukuu 2009 (108)
- ▶ marraskuu 2009 (76)
- ▶ lokakuu 2009 (50)
- ▶ maaliskuu 2009 (34)
Blogi
kahden tulen välistäPerjantai 20.03.2009 12:49
maisemaPerjantai 20.03.2009 12:48
katson ohi telakan
nostokurkien
sataman
harmaa vesi pesee likaa,
venelaituria
kirkuvan lokkiparven paskaa
kädet taskuissa,tupakka suussa
kahlaan tätä tietä
ja elämäni on kuin
sumuinen uni
tunti tunnilta maisema
nielee etäisyyttä
meihin,
Rakkauteemme
meri ei liikahda,
ei ranta;
minä ajelehdin pois
---
Harhoja
tuuli on ollut
levoton
jo monta päivää
minussa sataa räntää
ihoni likaista loskaa
valkoisen
läpi vedetty
musta viiva
minä join Rakkautta
suoraan pullon suusta
harha-unieni lempeitä vesiä
hämärän vähäiseen valoon
minä sulan hiljaa
pois
nostokurkien
sataman
harmaa vesi pesee likaa,
venelaituria
kirkuvan lokkiparven paskaa
kädet taskuissa,tupakka suussa
kahlaan tätä tietä
ja elämäni on kuin
sumuinen uni
tunti tunnilta maisema
nielee etäisyyttä
meihin,
Rakkauteemme
meri ei liikahda,
ei ranta;
minä ajelehdin pois
---
Harhoja
tuuli on ollut
levoton
jo monta päivää
minussa sataa räntää
ihoni likaista loskaa
valkoisen
läpi vedetty
musta viiva
minä join Rakkautta
suoraan pullon suusta
harha-unieni lempeitä vesiä
hämärän vähäiseen valoon
minä sulan hiljaa
pois
[Ei aihetta]Perjantai 20.03.2009 12:47
pimeän sydämessä
häivähdys valoa
aamu luuttuaa yön
nokista taivasta
ajattelen sinua ja
minulla on jo ikävä
unista ihoasi
hellyyden aamua
häivähdys valoa
aamu luuttuaa yön
nokista taivasta
ajattelen sinua ja
minulla on jo ikävä
unista ihoasi
hellyyden aamua
[Ei aihetta]Perjantai 20.03.2009 12:47
sydämeni on värikäs
maailma, saari
keskellä oktogonisen
valtameren
lupaus elämästä
sinua olen odottanut
sinua,elämäni
meri on tyyni
hengitys tyyntä
minä maistan
himosi vuoksea
sinua elämäni,
odotan
kehomme höyryä
tähtisumussa
hitaasti , jälkeemme
virralla sataa tihkua
käy kevyt tuuli
maailma, saari
keskellä oktogonisen
valtameren
lupaus elämästä
sinua olen odottanut
sinua,elämäni
meri on tyyni
hengitys tyyntä
minä maistan
himosi vuoksea
sinua elämäni,
odotan
kehomme höyryä
tähtisumussa
hitaasti , jälkeemme
virralla sataa tihkua
käy kevyt tuuli
olennotPerjantai 20.03.2009 12:46
olennot
mies ja kissa
puuportailla tuoksuu
kesä,
sirkkojen siritys
60,7°N
24,7°W
Perbetuum Mobile
kolmijalkaisen
kissan nimeen tuhlattu
ajatus
kiireettä riisuttu vaate
kuin uni
aika ja kaipaus
parijonossa,
tervetulleita
molemmat
öisin kulkevat enkelitPerjantai 20.03.2009 12:44
yö saa ääriviivansa
piirtää hämärään siivet
kohtalooni oven
kuun lammikosta
kohoaa utuneito
suohon nukkuneen henki
kastan käteni veteen
kuin varoen hajoittamatta kuvaa
haudat solmittu yhteen
silmieni hopeasade
jäätyy hileiksi
hautaan muistoihini eläviä
eksyin eiliseenPerjantai 20.03.2009 12:43
yksinäisen illan tomu
hiertää silmiäni,
onnelliset hetket
etäällä kuin tähdet
valo pakenee suolaveteen
muistan
lapsuuteni hevoshaat
pientareilla kukkivat sauniot
puron, hiekkkatien
salaisuudet ullakolla
pisara putoaa
silmästäni, toinenkin
piirtää pöydän pintaan
kuvaa vuosista
sateista, sumuista
tammen varjosta
ääneti
yö tunkeutuu ihoni alle
jättää merkkinsä
valkeita täpliä
leijuu ilmassa
eksyy
uneeni
asematPerjantai 20.03.2009 12:41
asemalaituri kuhisee
myöhäiset matkustajat
kuin muurahaiset
taakkoinaan laukkua arkkua kassia
pilli
pieni nykäys
ja hetken odotan höyrypilveä
tulevan junan alta,
turhaan
isä ja rimpuileva poika
väkinäinen vilkutus vaunulle
isän silmistä
ennustan tulevat sateet
litistän kasvoni ikkunaan
maisemat kolisevat ohitseni
metsän surunauhat
minä olen hidas
matkamies
jokin minusta on jo
mennyt
...(viimeinen asema: Sydän)...
Hämärän halausPerjantai 20.03.2009 12:39
hämärä halaa
pimenevät puut
niiden oksilla pesivät
tähtien parvet
yksinäiset
ovat yöni tunnit
korkeita kuin kallio
kuu kiertää
ohi olohuoneen ikkunan
sen kajossa
olen itselleni vieras
ajan virrassa
rosoinen lepän lehti
kesäinen muisto
nyt jo
kaukana
andromedaPerjantai 20.03.2009 12:37
yö
tummaa savulasia
ihosi hohtaa kuukiviä
keltaista sinistä
kantapäissäsi
kipinöivät tähdenlennot
meri
värjää kasvoni
yö toisensa perään
näen unen
unelmoin
olen valveilla
unelmoin
aamu-utu
suo hengittää raskaasti
kallioon pakotettu
kauneutesi
näyttää kukkiensa loiston
kurki lentää
äänessään metallinen
kaiku
vetinen
on
yönsilmä