IRC-Galleria

Syksyn alastomat puut
odottavat
(kuin huorat asiakastaan)

..kevättä

Aivan yksin
Sinä lähdit jonnekin
en kysynyt minne;
olisi ehkä pitänyt

On liian hiljaista
kuunnella veren
kohinaa korvissani
Sydämeni ei enää
lyö niin kivaasti

Tulisitko jo takaisin?

Muutit yksinäisyyteni Helvetin Paratiisiksi
jossa olen valmis haukkaamaan
vaikka koko omenan käärmeineen

Sä oot musta kissa,
jotain vaarallista
Sä oot Neitoperho,päiväperhonen
yöhön juuttunut

Sä hakeudut kohti valoa,
varjoas paeten
Et osaa pelätä
siipies palavan

Yön kuningatar,
mustan kuun perhonen
Älä jää haaviin,
älä kiinni haaveisiin

Ja minä näin kun se
kyynel tipahti
En vain välittänyt

Ovelasti väistin
sen katseen
Vain vahvat selviää,
ajattelin

Ja kuinka heikoksi
itseni silloin tunsinkaan
Liian kuivaksi heruttamaan
edes yhtä pientä kyyneltä

Liian kaukaa väistin,
en kohdalle osunut

Joskus vaan on helpompi lähteä,
taakseen katsomatta,
peläten näkevänsä jotain kaunista
jota jää kaipaamaan.

Lähteä sanomatta sanaakaan,
peläten sanovansa sen,
minkä pelkää sanoneensa
jo liian usein.

Lähteä vaan ,vaikka
sydän muuta huutaa.

Joskus on vaan
uskallettava.

Vaeltelen
Sinussa on niin monta
tutkimatonta polkua

mielikuvia
kielihuvia

Tilaa avarille näkymille
minä onnellinen silmä,käsi tutkia

Simpukka, helmeä arvokkaampi
kokonaisuus
niin syvältä sukellettava

Rakastatko?
Minä mietin siinä terassilla
Ajatus jostakin
Sinulta?

Kädessäni lasi
verenpunaista viiniä
J.P.Chenet
Kuivaa
vaikka sataa

RakastanRAKASTAN

Huudan tyhjälle
järvelle
Enkä saa vastakaikua

Rakastan yhä
ja
sattuu

Kuin rahiseva neula ja
vanha gramofoni
lautasella meidän kahden
sydämet

Rakastan

Rakastan

Mättäällesi ilmestyneet
salaperäiset kuviot
kertoivat vain
minun vierailustani