IRC-Galleria

kun minä kuolen
jättäkää raatoni
rannalle
...
saavat onkimiehet matoja

antaisit
maistaa
maljastasi
tunnustella
hiljalleen
makua

ehkäpä
sittenkin
lisää

Kunpa rakkautemme kestäisi
kaikki elämän myrskyt
Pieni liekki uhmaten
kaikkia tuulia,
vahvistuen upeaksi roihuksi

Kunpa rakkautemme kestäisi
kuin kivijalka
johon palatsimme rakentaisimme

Suojaa liekkimme,
Sydämeesi
tahdon palatsimme rakentaa

Musta mustaa vasten
sydämeni elää sivukujilla
Musta mustaa vasten
peläten jokaista askelta
kosketusta tuntemattoman

Musta mustaa vasten
ei toivoa valosta
aina yksin

peläten

Rakkautta paeten

Miksi jäät yhä odottamaan,
viimeisen bussin jo mentyä?
Katulampun alle,
syyssateen hyisenä huuhtoessa kasvojasi,
viiman repiessä oksat alastomiksi.
Miksi jäät,
vaikka tiedät
seuraavan lähtevän vasta aamulla?
Pidätkö tuulen
hyytävästä hyväilystä,
paperilappujen tanssista kadulla,
kuten minäkin?
Kosteasta suudelmasta katuvalon alla?
Niiden takia myöhästyisin
odottamaan aamuun,
tahallani.

Ota minut mukaan
sinun unelmaasi
(minulla niitä on komerot täynnä)
Ota minut,
toivota hyvää yötä
kun sen aika on,
Peiton alle mahtuu kaksikin

Ota syliin Rakkaus
olen turuille eksynyt lapsi

Mitä mahdollisuuksia minulla on
lupiininvalkeassa yössä;
yksin
Päälläni kuolleen viitta,
yön musta käsivarsi
hartioillani

Ota syliin Rakkaus
kahlataan yhdessä
läpi hämärän

Ei kovin lennokasta;
siipirikon Rakkaus

Tule ja ota minusta
tämä riivatun Rakkaus joka
puree minua kuin
hullu koira

Tule ja ota kanssani
tilkka viiniä,anna minun
humaltua huulistasi;
olla taas hölmö itseni

Tule yöni viileän peitto
ole levottomien silmieni
viimeinen parkkipaikka,
kaunis kaipaus

Tule hiljaa,kiireettä
polta minuun totuus

nainen on poissa,
mies poissaolevan näköinen

puoleen talosta;
umpeen laudoitetut ikkunat

hautausmaalla koira
kaluaa omia luitaan