IRC-Galleria

syvässä minussa asuu
Musta
ihmisenmuotoinen(paha?)

kylmä vesi,kallio
Levoton Rakkaus

ajan takaa varjoja
ihmisenmuotoisia
yksin olen autio
Tuulenpesä

melkein elävän
näköinen

"Rakkaani,
kuuletko laulun
josta tunne ei kuole koskaan
sanat ovat kukkia
pulppuava lähde
rytmi yhtä meidän kanssa "

aamu on hiljainen
laiskistava harmonia

aloitan runon elämästäni
ja jätän sen kesken
olen sinut menneisyyteni kanssa,
tulevaisuuden josta en vielä tiedä

aika pysähtyy,
minä kesken jään

kuuntelen pakkasen
hopeasointeja

Rakkaus herätti

aamun uniset aistit

sinun vielä väsyneeseen

poskeesi hellän suudelman

huivisi viimeinen heilautus kannelta
silmäni,kyyneleistä jäätyneet

suuria toiveita,
sinun unelmaasi
lähdit etsimään
minun unelmani mukanasi

jotain tuo tuuli tullessaan
huivisi tuoksuineen

miten voinkaan vihata
laivaa nimeltä
Finale


ja meri
väliltämme
jäätyy

Hämärän harmaassa valossa
valkealta joutsenen
kaulaltasi
maistan kiihkosi sykkeen

hitaasti livun sinuun
ruumiisi ja rytmisi
sekoittuen omaani

Nousee tulva, myrsky
jyrinän edellä kulkee
äänettömyys
joka
leikkaa meidät poikki;

raukea
hiljaisuus

Rakkaus on tulien

juhlaa

tuska hioo hiilistä

timantteja,

kauniita muistoja

Huuda minua
jotta tiedän
että merkitsin jotain
sinulle

Huuda minua nyt
kun muistoja heitetään
pois

huuda
minä kuuntelen tuulta
yhä
kun yö jyskyttää
yksinäisyyden sydämenä
niin kaukana
sinusta

Talon kosteat nurkat
huokaa
sateisen kaiu,un

Harhailen ikkunassa
ikävissäni
mitään näkemättä

monotoninen radio-
ääni
rikkoo yksinäisyyteni:

"...Kotka,Rankki...ohutta yläpilveä,+4,
näkyvyys alle kilometri..."

Vedän henkeeni
ohutta yläpilveä

pitkä päivä
enkä jaksa enää
huvittua

Minä tiesin sen
kun Arabian lämmintuuli
suuteli
Pohjolan kylmän poikaa
kun yössä kauniiksi
lumisade
hunnutti hopeakuuset

Minä tunsin sen
unen vielä viipyessä
eteisessä
meillä oli lämpö
Rakkauden mainingit



ja tiesin sen
sinä kauniina yönä
talvehdit sydämeeni

enkö huomannut
sinä tuulettomana yönä,
olit sammuttanut sydämesi

me olimme vähemmän
kuin varjomme

liekit hiipuivat
käteeni

kuin hetket
meidät erottavat