Ei jumalauta, että ruotsi on niin ihana aine itsessään, mutta Jukkiksen vetämät kurssit imee mehut irti hetkessä. En muista koska olisin viimeksi joutunut kirjoittamaan kappaleen suomennoksen ylös, mutta se oli joskus yläasteen ekoina vuosina. Meni ihan sairaan kauan kirjoittaa se kappale puhumattakaan siitä, että pitäisi vielä opiskella ensimmäisen kappaleen sanat joita on sivun verran. Uskoakseni Jukkis on vielä sen verran ihana mies, että se kysyy ylimääräiset sanat, joita ei käsitelty tunneilla ja tahtoo myös kysyä alleviivattuja lauseita ja niitä sanoja joita kirjoitimme tunnilla ylös. Työläs kurssi siis.
Toivottavasti tämä äijä ei opeta vikan jakson ruotsin kursseja. Multa lähtee henki, jos joudun istumaan sen nokan alla suorittamassa kahta kurssia. Se olisi kuin saisi konkreettisesti perseeseensä joka vitun päivä kahden kuukauden ajan.
Perjantaina on matikan koe. Olin jo ihan unohtanut sen kunnes rupesin tänään katselemaan kalenteriani. Olin suunnitellut, että olisin maalannut kaksi työtä, lukenut matikkaa, psykologiaa ja ruotsia, mutta päädyin kuitenkin tekemään kahta jälkimmäistä, koska Sinin synttärit veivät niin paljon aikaa perjantailta ja lauantailta.
On aika jännä ilmiö, että sukulaiset - joita tapaa siis lähes joka kuukausi aivan liian paljon - menevät niin totisiksi ja asiallisiksi, kun vietetään synttäreitä ja merkkipäivää. Onko se itsenäisyyspäivä niin suuri asia? No ei ainakaan, kun katselee Linnanjuhlia jonne kutsutaan kaikki pintaliitäjät. Kuten monnifisu kirjoittikin sarjakuvassaan: "En katsonut Linnan juhlia. Alkaisi vaan Vituttamaan se että ne jotka kiekaisee pari laulua tai on tekevinään jtn pääsevöt sinne ennemmin ku he joiden ansiota se itsenäisyys on."
Sain tänään sähköpostin Tuulilta. Se oli saanut joltain kaveriltaan kiertokirjeen jossa joku ilmeisesti aika nuori nainen oli herännyt ajatukseen, että Afrikassa raiskataan lapsia, jotta AIDS saataisiin kuriin. Ja sehän on aivan kamalaa. Hän oli sitten päättänyt, että kerää listan nimiä tietämättään edes mihin sen lähettää. Ainakaan hän ei mainninnut siitä kirjeessä vaan sanoi, että halusi ottaa kantaa asiaan ja protestoida. Mahtavaa. Huvittaisi kovasti tietää mihin nämä about 500 nimeä loppujen lopuksi päätyvät ja mahtaisiko yksikään näistä "allekirjoittaneista" henkilöistä antaa rahaa keräykseen jolla oikeasti, konkreettisesti olisi jotain väliä. Jolla voitaisiin tehdä muutoksia.
Afrikka on sen verran hurahtanut paikka, että siellä pelataan jalkapalloakin käyttämällä voodoota. He eivät usko siihen, että ovat hyviä pelaajia vaan siihen, että heidän mahtava poppamiehensä kiroaa tarpeeksi voimakkaalla loitsulla toisen joukkueen. Joten; mitä merkitystä näillä nimillä siis on? Onko meillä valkoisilla asiaa marssia Afrikkaan ja sanoa, että te teette väärin raiskaamalla mahdollisimman nuoria tyttöjä, jotta parannutte sairaudesta? Ei heitä kiinnosta meidän mielipiteemme, koska me emme ymmärrä heitä. Olemme valkoisia, jotka eivät tiedä/tunne voodoon voimaa.
Olisiko siis fiksumpaa sijoittaa Afrikkalaisten koulutusjärjestelmään antamalla siihen rahaa, jotta sikäläiset lapset oppisivat biologiaa ja ymmärtäisivät mistä oikeasti on kyse? Vai onko sitten fiksumpaa leikkiä laupiasta samarialaista ja jauhaa netissä paskaa tietämättä ylipäätänsä kyseisestä kulttuurista yhtään mitään? Onhan se mukavaa, että nämä individualistiset ihmiset ottavat kantaa asioihin, mutta sen kannanoton voisi tehdä vähän pidemmällä tähtäimellä. Olihan siinäkin listassa peräti 500 nimeä ja ties kuinka paljon niissä ketjukirjeen muissa haarakkeissa on. Turhauttavaa vaan ettei niillä tehdä yhtikäs mitään vaikka porukkaa olisikin kasassa vaikka kuinka paljon.