IRC-Galleria

Tyttö istui katolla katsellen tähdenlentoa,miettien voisiko lähteä sen mukana.
Tyttö ei halunnut enää jäädä miettimään menetettyä rakkautta.
Poikaa jota todella rakasti.
Tyttö mietti monesti mitä hän teki väärin.
Rakastiko liikaa vai liian vähän?
Tyttö ajatteli sydän palasina poikaa päivin ja öin.
Muistaen koko ajan sen päivän kun oli nähnyt pojan suutelevan toista.
Tyttö nousi katolla seisomaan.
näki pojan alhaalla tytön kanssa.
Tyttöön sattui nähdä sen ketä rakasti niin toisen kanssa.
Tyttö lähti alas katolta,kirjoitti kirjeen ja jätti sen pojan äidille.
Sanoen " tässä on kaikki mitä halusin"
Tyttö käänsi lasiutuneen katseensa pois pojan äidistä.
ja lähti kävelemään tietä pitkin.

Sillä aikaa poika palasi kotiinsa.
Pojan äiti antoi tytön antaman kirjeen pojalle.
Kertoi mitä tyttö oli sanonut kun oli antanut kirjeen.
Poika luki kirjeen ja tajusi mitä tyttö oli tekemässä.

Kirjeessä luki näin:
"Rakastan sua ihan liikaa en kestä enää.
Olla susta erossa,anna anteeksi.
En jaksa enää jatkaa tätä matkaa ilman sua.
Ei se merkkaa mulle enää mtn kun et oo kulkemassa mun kans tätä matkaa
ole kiltti anna mun lähtee.
Halusin liikaa sua en pysty olemaan.
kun en vaan sua saa se särkee mun sydämmen.
se on tuhantena palana oottamassa sun korjausta.
Haluun päättää tän kärsimyksen.
rakastan sua aina kulta älä unohda"

poika tajusi vihdoin että tyttö välitti hänestä.
ja kenestä hän välitti.
Hän lähti tytön perään toivoen ehtivänsä ajoissa.
Kävi läpi kaikki tutut paikat ei tyttöä vielä löytänyt.
Lähti takas sille mökille missä oli tytön tavannut.

Sillä aikaa tyttö nousi parrulle korkealle betoni möhkaleelle.
rukoili taivaan isältä aamenta.
rukoili pojalle ja perheelle suojelusta.
rukoili itselleen paikkaa taivaassa.
tyttö hyppyyn valmistui jolla päättäisi kärsimyksensä.
Itkien hiljaa muisti kavereidensa sanat.

" vaikka kaikki tuntuis pahalta.
Maailma väärältä.
Me pysytään sun tukena nyt ja aina.
Sun kanssas taistellaan.
Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta."

Ja tyttö hyppäsi.
Vaikka kuuli pojan huudon takanaan.
"älä hyppää kulta rakastan sua"
sillon oli jo liian myöhästä.

Kallo pirstaleina tuhantena palana.
tyttö yhden sanan pystyi enää sanomaan.
poika päänsä tytön viereen laski ja kuunteli.
"anteeksi"
Sireenien ääni koveni.
Poika itki hiljalleen,menetettyä rakkautta ja toivoa.
tyttö oli nyt nollakerroksessa.

Sinä päivänä kun tyttö maahan laskettiin.
Satoi hiljalleen lunta aivan kun silloin kun he olivat pojan kanssa tavanneet.
oli pojan vuoro sanoa jtn ja niin poika sanoikin.
Luki itse tekemänsä runon siinä luki näin:
"rakas kulta lensit taivaaseen.
Enkelinä siellä oleskelet.
Sun on hyvä olla siellä,joskus me vielä tavataan.
Ja ollaan onnelliset,anna anteeksi mun teot.
En tajunnut tarpeeks aikasin että sua oikeastin rakastan."

Nyt oli pojan vuoro katsella tähdenlentoa.
toivoa lentää sen mukana ylös taivaaseen.
Tytön vierelle.