Ooot oikeesti mulle elämän tärkee ihminen. Yks tärkeimmistä ystävistä ketä mulla on. Ehkä jopa se tärkein. Jos tekisit itelles jotai en antais sitä koskaan kellekkää anteeks... En varsinkaan ittelleni. Sä sanoit mulle viikon alussa, että mun täytyy olla vahva ja unohtaa kaikki paha. Sä sanoit, että UNOHDA SE. Sanoit, että, jos mulle tapahtuis jotai, jos kuolisin, sä tulisit heti perässä. Että oot mun tukena, varsinkin nyt. Varsinkin nyt kun sitä tarviiin. Mut nyt sä et ite oo tarpeeks vahva auttamaan.. Et oo tarpeeks vahva, että jaksaisit itsekään. Sun täytyy olla vahva!! Koittaa taistella!!Pelkästää itses takia. Mulla ei oo väliä, kunhan sä pärjäät. Kumpikaa meistä ei siihen kuitenkaan yksin pysty sen tiiän. Mä en pärjää ilman tukee nyt. Joten anna mun auttaa just niinku sä autat mua. Annna mun auttaa. Kaikki mikä ei tapa sattuu ihan vitusti, mut kun pysytään yhessä se ei satu niin paljon. Ollaaan kuljettu niin pitkä tie yhdessä, etttä jos jompikumpi päättää omansa lopettaa niin lopetetaan se sitten yhdessä. Niinkun sovittiin jo jotain neljä vuotta sitten. Mut toivottavasti siihen pisteeseeen sä et ikinä kulta pääädy. Kaikki mun hyvät kaverit älyää kenestä ihmisestä mä tässä puhun. Joten auttakaa sitä. Kaikkia ihmisiä pitää auttaa ja osata antaa anteeksi. Kaikki ei siiihen pysty ja se sattuu. Itsepä itkevät sitten 70 vuotisina ruttusina paskoina ku niillä ei ooo ketään vierelläään. Anteeks antaminen auttaa. Se oikeesti auttaa.
Mut ihmiset ketkä hylkää kaikki ympäriltään, koska eivät osaa antaa anteeksi eivät sitä tajua. Anteeks antaminen tua sydämeeen lämpimän tunteen ja omanlaisensa rauhan.
Kulta, mä annan anteeksi. Mä annan. Annatko säkin mulle? <3 :">