oli aikaa siitä kun täällä olen käyny kirjoittaan. no elämä mitä siihen tulee niin pettymyksiä niin suuria kun pieniikin. onneksi lapsen antaa voimia siihen että jaksaa tätä paskaa. on tullu nähtyy ihmisii jotka iskivät viimisen kerran puukon selkään jopa se tärkein ihminen maailmassa. no kestetää seki kuten on kestetty tähänki asti. ja tästä pääsee yli kun on päästy paljon muustaki pahemmasta. kaverin kuolema ja raskauden loppuminen kesken on tehnyt elämän jotenki raskaaksi välillä tuntuu että jaksaako tätä helvettii enää. mutta pakko.no jospa tää alkaa sujuu paremmin tästä....jatketaa taas joku kerta tätä