Yksi pieni pyyntö: minä kun saan tuon piikin kerran kuukaudessa, ja aina uuden hoitajan ollessa kyseessä, kerron että pelkään piikkiä aivan älyttömästi, ja sitä koko piikitystilannetta, niin elkää kiltit ruvetko sitä piikkiä heiluttelemaan silmien edessä, ja olko sillä asenteella et "just joo, niin vissiin".
Toisekseen, jos piikitettävä aine on teille vieras (niin kuin yleensä tämä minun penisilliinivalmisteeni), niin älkää näyttäkö sitä epävarmuuttanne potilaan edessä, sanokaa vaikka että, teidän täytyy varmistaa jokin asia, ja menkää jonnekin muualle pohtimaan, mitä pitäisi tehdä.
On nimittäin kauheaa nähdä se epävarmuus hoitajan kasvoilta, kun hän miettii, mihin se aine pistetään, miten se aine tehdään, pistetäänkö se kaikki aine kerralla jne jne.
Varmistakaa myös, että se neste tulee siitä piikistä läpi, ennenkuin iskette sen piikitettävän lihakseen. Varsinkaan piikkikammoiselle ei ole helppoa tietää, että kohta tulee toinen piikki, kun ensimmäisestä ei ole tullut läpi. Ja voisin uskoa, että piikissä on jokin vika, jos tämä olisi tapahtunut kerran. Mutta se, että se on tapahtunut kolmella viimeisellä kerralla, pistää epäilemään asiaa ja HYVIN paljon! Ja varsinkin kun piikityspaikkani vaihtui juuri ennen ensimmäistä epäonnistunutta piikitystä.
Koska pelkoni on lisääntynyt, ja tiedän piikityspaikkani vaihtuvan seuraavan kerran jälkeen, pyydän nyt tuolta keskussairaalasta hoitajalta selvityksen, miten se piikki pitää pistää, jotta se menisi kerralla kuntoon.
(Epäselvyyksien välttämiseksi, saan estolääkitystä tulehdukseen nimeltä ruusu.)