IRC-Galleria

jouluja vaan kaikille.
mikko lähtee nyt joulun viettoon.
(ja tapaninpäivänä sitten sinne lontooseen, uuhjeah.)

törmäillään taas ensi vuonna!

vähän hiljaista tämä päiväkirjan päivittäminen.

no, en minä nyt sitten mene sinne mikkeliin. paikka jäi ottamatta vastaan ja eipä se minua sinänsä harmita. ensi kevääksi on kuitenkin jo kaikenlaisia haasteita täällä.

tänään oli vuoden viimeinen keikka. ja minun ensimmäinen keikka örisevänä iso-röllinä kun paikkasin erään roolia. hyvin kai se meni vaikka etukäteen jännitinkin muistanko kaikkea vähäisen harjoittelun vuoksi. mutta ainakin nautin lavalla! enää yksi joulupukkinäytös ensi viikolla ja parit harjoitukset ja sitten alkaa loma! ah.

on kyllä oikein mainiota heittää hyvästit joulupukille, vaikka se ihan haastava rooli onkin ollut. nyt ainakin tiedän mikä on kuuminta hottia lasten joululahjatoiveissa: lasermiekat! kaikki toivoo lasermiekkoja! ja sitten jotain petshoppeja (?) ja bratz-nukkeja, et repikää siitä! sitten on todella suuri joukko lapsia, jotka tulee joulupukin luokse jännityksestä totaalisesti täristen ja kertovat toiveensa niin hiljaisella äänellä että joulupukki voi vaan nyökytellä ja sanoa "joo, sepäs kiva, pistetään muistiin". aika coolii olla niin suuri idoli. eilisen näytöksen jälkeen joku lapsi tuli nauraen kysymään että "Muistatko kun viime jouluna kävit meillä ja sitten sulta tippu parta?" *joulupukin kauhistunut ilme, mitä voi vastata?* "eh eh. se oli varmaan valepukki". joulupukin roolissa on saanut taiteen vuoksi kirjaimellisesti kärsiä. olen saanut naamaani partaliimasta ihottuman, joka tuntuu pahenevan kerta kerralta ja päivä päivältä kun joulupukin viiksiä irti revin. täytyy toivoa ettei viimeisen esityksen jälkeen irtoa koko naama viiksien mukana ja että naama normalisoituisi jouluksi. niin ja tapaninpäiväksi! koska silloin tirskut lähtee lontooseen! oujee!! matkakuume alkaa jälleen kerran nousta :)

viikon päästä siis joulu. aina se tulee yhtä äkkiä. ei voi mitään. ihan kiva.
taitaa olla taas niitten vessapaperirullaporojen aika. lahjojen antaminen on kivaa, mutta kun siitä tulee aina niin hirvee stressi. pöh. ehkä mä voisin ostaa kaikille ne lasermiekat, ne kun kerta on kuuminta hottia.

Minut halutaan Mikkeliin!
Ammattikorkeakouluun!
Kulttuurituottajaksi!

En vaan vielä tiedä mitä opiskelupaikan kanssa teen. Tätä täytyy nyt miettiä.
Huumorihaku toikin opiskelupaikan :D
No nyt on taas lisää vaihtoehtoja tulevaisuudelle mitä sitä voisi ruveta tekemään.
hoohhoh. katsotaan nyt.

Googleta hakusanoilla: "(nimesi) on" (esim. "matti on") ja kopioi viestiin 5 ensimmäistä tulosta.
näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt.
muistakaa laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan tai muuten ei tule mitään.

1. "Mikko on mielissään edustajistopaikastaan eikä ole huolissaan tulevasta."

2. "Mikko on valmistunut ammattikoulusta reprotyöntekijäksi, joka käsittelee kuvia ja valmistelee aineistoja painokuntoon. "

3. "Mikko on valmistunut EVTEKistä insinööriksi mediatekniikan koulutusohjelmasta " (mul on ilmeisesti aika monta ammattia)

4. "Mikko on vahva iskelmän tulkitsija - tumma ääni on hurmannut kuulijat kautta maan. Hänessä on ainesta todelliseksi iskelmämusiikin legendaksi!" (Oujee!)

5. "Mikko on hyvinkin ludemaisesti linssissä kiinni ja aina kameran edessä kun mahdollista. Kamera suorastaan kiihottaa häntä."

wow.

siis todella oli reissu.
viikko sitten käväisin siellä mikkelin pääsykokeissa. oli oikein huumorireissu.
ajokeli oli semmoinen että ihmettelen itsekin miten siitä hengissä selvisi.
keli näytti pahalta jo helsingin päässä, mutta ajattelin ettei se voi enää pahemmaksi muuttua.
väärin luulin. koko matkan ikkunaan satoi kaikkea mahdollista: vettä, räntää, lunta, loskaa, paskaa ja mitä vaan. lopputuloksena citikan ikkuna ja pyyhkijät oli käkijäässä ja ulkona oli niin pimeää ettei tiestä ollut tietoakaan. normaalisti kahden tunnin matkaan hurahti tällä kertaa kuusi tuntia. oujee. alkuperäinen tarkoitus oli mennä yöksi varkauteen, mutta kunto loppui kesken. kello oli puoli kakstoista yöllä kun pääsin mikkeliin ja huonokuntoisen ihmisen selkä ei tykännyt enää nenä-ikkunassa-kiinni ajamisesta. etsin hotellin ja maksoin mansikoita yhdestä yöstä mikkelissä. oujee.
aamulla koitti sitten pääsykokeet, jotka olikin sitten lepsummat kuin mitä olin kuvitellut. aika iisiä menoa verrattuna joidenkin muiden koulujen pääsyvaatimuksiin. etukäteen oli peloteltu, että joudun laulamaan, piirtämään ja soittamaan. mutta henkinen psyykkaus näihin tehtäviin oli aivan turhaa, sillä yhtäkään nuottivihkoa taikka kannelta taikka värikynää ei kokeessa eteen törkätty. sen sijaan sain aivan liekeissä kirjoittaa teatterilehdistötiedotetta, pitää markkinointipuhetta ja keskustella kulttuuritapahtumista. ainoa ikävä asia pääsykokeissa on odottelu. mikkelistä en kaupunkina saanut selkoa juurikaan, sillä koko kaupunki oli hautautunut lumimyrskyn alle. miinuksena sanottakoon, että prismasta oli lumiharjat loppu. päivän aikana armas citikkanikin hautautui umpihankeen, eikä lähteny liikkeelle millään. onnekseni jotkut randomtyypit tulivat avuliaasti työntämään kärryni pois pinteestä ja pääsin kuin pääsinkin iltasella vihdoin ajamaan kohti kotia. kotimatka sujuikin sitten jo vauhdikkaammin, kun tiet oli aurattu ja pyry oli rauhallisempi.
oli ainakin vaiherikas reissu ja pääsykokeistakin jäi ihan hyvä mieli.

tällä hetkellä on kaikki lihakset kipeinä, sillä seuraavassa ensi-illassa olen ripaskaa tanssiva joulupukki. houhouhou. aivan törkeen hauskaa olla työpaikassa, jossa päivät pitkät vaan hypitään tonttulakit päässä ja leikitään joulupukkia. Kuinka monella on yhtä kiva työpaikka? häh! :D

joulu tulee ihan kohta ja sitten mikko lähtee lontooseen! superjee!

täällä on yks!
huomenna lähden töiden jälkeen mikkeliin päin ajelemaan, sillä keskiviikkona on siellä pääsykokeet ammattikorkeakouluun. toi oli syksyllä tommonen extempore-haku, kun elämän sävelet ei ollu sillon vielä niin selkeitä kuin nyt. hakupaperit pistäessä olin ihan jo muuttamassa mikkeliin into piukeena, mutta nyt kun on taas työpaikka ainakin keväälle ja muuta mukavaa, niin suunnitelmiin on jälleen kerran tullut muutoksia. menenpä nyt kuitenkin pääsykokeisiin, katsotaan sitten miten käy, voi kai sitä opiskelujen alkua sitten siirtää jos kävisi niin hienosti että opiskelupaikan saisi ja miettiä sitten sitä vaihtoehtona, jos ei täältä ala opiskelupaikkaa löytymään. huumorimielellä kuitenkin lähden kokeeseen! saapahan ainakin kokemusta pääsykoetilanteesta...
citikkaan pitäisi vaihtaa vielä talvirenkaat. tulossa on kuulema lumimyräkkä. yöh. talvi on ikävä.

no mutta ottijatuota.
terse!

tämä viikko on ollut aika tapahtumarikas.
päivät on kulunut uudessa työpaikassa harjoituksissa. tosiaan, kävi tässä vähän aikaa sitten niin, että sain aika unelmatyöpaikan (kiitos kaverille vinkistä). olen siis harjoittelijana eräässä helsinkiläisessä teatterissa! ja viikon päästä on eka ensi-ilta! jännää.

keskiviikkona pääsin töistä aikaisemmin ja tein elämäni suurimman heräteostoksen. ajelin rauhallisin mielin kesäkissanissanillani erään autokaupan ohitse, kun päätinkin poiketa "ihan vaan vilkaisemaan" minkälaisia kaaroja kaupasta löytyy. no löytyihän sieltä. autokauppias ohjasi minut innokkaana sähkönsinisen citroënin luokse. se oli rakkautta ensi silmäyksellä. koeajon jälkeen autohurmoksessa tein ostopäätöksen.
näin kävi sitten niin, että kesäkissanissani sunnyfunnybunnyn ja minun tieni erosivat. erosimme kuitenkin ystävinä. kesä nyt sitten virallisesti loppu kun kesäauton tarina päättyi. tai toivottavasti se vielä päätyy jollekin onnelliselle omistajalle.
perjantaina sain ranskattaren käyttööni ja hyvin kulkee! siinä on jopa cd-soitin! jea!

perjantaina oli myös tirskulla pitkästä aikaa keikka. oli superia päästä commedioimaan ja hermoilusta huolimatta ilmeisesti myös yleisö tykkäsi. toivottavasti tulee lisää keikkoja!



omistan kirjoitukseni kesäkissanissanin muistolle.

nyt silmäni voin mä vain sulkea
ja muistella kilometrejä jotka kanssas sain kulkea.
pakoputken huutavan korvassani viel kuulen
se unta on, näin luulen.

nissan sunny in memorian.

enpä ole raapustanut tännekään pitkään aikaan. ja se luvattu bulgariakertomuskin jäi kirjoittamatta. no voin kertoa nyt jotain, mitä nyt enää muistan siitä matkasta.

Bulgariassa oli aurinkoista, kesäistä ja hellettä riitti. Samoin riitti myös:
- hotellista saatua kokolattiamattoflunssaa ja homeyskää (diana-hotellimme ei ollut nimestä huolimatta aivan prinsessaluokkaa)
- natseja naapuriin plus yksi äkäinen lepardimummo
- flirttailua (meni koko viikko flirttaillessa, kiitos paikallisen flirtti-vodkan)
- huonoja juttuja (siis hyviä) mm. putkasta
- naurua
- huijareita
- rosvoja
- kamerasattumuksia
- köyhiä ritareita (tosin niitä ei kyllä joka aamulle aamiaisella riittänyt)
- maksullisia vessoja ja vähän kalliimpia ulkokäymälöitä
- suomihumppaa (onneksi oli mankka mukana, niin ei päässyt koti-ikävä yllättämään)
- edellisestä johtuvaa puhelimen pirinää ja kauhistuneita ilmeitä, sillä kukaan meistä ei ollut erityisesti vodkaspriten ystävä
- erään draamaqueenin tempauksia parvekkeelta seuraten
- ilmakuoppia mennen tullen
siinäpä oli jotain matkastamme. nämä ovat tällä hetkellä on päällimäisenä muistoissa bulgariasta.

bulgarian jälkeen tosiaan lomailin vielä viikon, kunnes palasin töihin. muutaman yön mopattuani päätin, että minulle alkaa pikkuhiljaa riittää ja sanoin rohkeasti itseni irti seutulasta. alkoi yötyö vähitellen tökkiä. neljäntoista päivän irtisanomisaika piti vielä kykkiä ja viime yönä oli sitten vihoviimeinen yö lentokonesiivoojana. hyvästelin burkit ja urkit ym. mutta vain toviksi, sillä huomen aamulla lennän roomaan sinivalkoisin siivin. että tämmöistä minulle tällä erää.

ciao ciao.

voi vittu mitä hehkutusta mä oon tohon edelle kirjottanu.
enää ei oo matkakuume. nyt on mukava olla jonkun aikaa suomessa.
bulgariasta jäi vähän paha maku suuhun.
lomakuvia ei ole tulossa galtsuun ainakaan lähiaikoina (riippuu matkakumppaneista),
sillä oma kamerani varastettiiin. jeeee.

tällä erää en jaksa kertoa matkasta enempää. väsyttää liikaa.
raportoin enempi toisella kertaa.

dodiin. nyt on lomaa vietelty pari päivää ja tänään on lähtö bulgariaan! huiui.
ärsyttävää kun lento lähtee vasta iltasella, niin joutuu koko päivän kipristelemään matkakuumeessa. jätin tälle päivälle pakkaamisen, että olisi jotain ajantappajaa. pakkaaminen on aivan kamalaa. eihän viikon matkalle oikeastaan edes tarttis mitään, mutta kun yrittää nyt tunkea kaikki ylimääräiset tilpehöörit (cd-soitin, videokamera jne.) matkalaukkuun muun roinan sekaan niin hermothan siinä menee. heitin tuossa jo hanskat tiskiin, kohta pitää yrittää pakkaamista uudelleen.
on kyllä mahtavaa lähteä aivan uusiin maisemiin, vaikkakin sitten tuollaiselle perinteiselle rantalomalle. saa viikon vaan nauttia elämästä, ilman mitään aikatauluja yms. jee!
nojoo.
nyt en kykene kirjoittamaan enempää vaan sanon, että morjens ja lähden riehumaan lisää matkalaukun kanssa. raportoin varmaan tänne sitten kultahietikon tapahtumista, mikäli sieltä jonkunlainen nettikahvila löytyy!

morjens.