IRC-Galleria

by morning it had blown over
we ventured out to see what remained
it had been creeping closer and closer
but so far we´d dodged it time and time again

I used to live such a simple life an easy lie
I was afraid to own up to the truth
we´re not like you we will never be content
with what we´re given
we will pursue this to the end
left no trail of crumbs behind

the friends that I´ve had have since become strangers
after the storm it was perfectly clear
the ones that I love warned me of dangers
but by now there´s no place for fear

-Kiuas (Mikko Salovaara/Ilja Jalkanen)

Songs- give me powers to cross the seas
to reach the divine frontiers
my feet are numb
I´m blinded by the burning sun

Hear- I will not abandon this now
I can still prove myself somehow
restore my strength
and I´ll go to the ends of the earth

-Kiuas (Mikko Salovaara)

Brothers rise and greet the pagan sun
So long forgotten in the darkness
Now, praise the resurrected gods,
Awakened from their age of silence

-Kiuas

Ja vähän jää päähän soimaan.

http://www.youtube.com/watch?v=sF-y12YC5qM

We chase our dreams, we sacrifice
we know that´s what makes us better
though more of me means less of you
I have no doubt this is something
that I have to do

I´ve seen myself through the eyes of the others
I can accept that they won´t understand
I´ve seen myself through the eyes of the others
I´ve shed it all to be able to stand

-Kiuas (Mikko Salovaara/Ilja Jalkanen)

mitä on tapahtunu? kukaan ei enää sano mitään täällä.. onks liian kiire kaikilla?? :O

Ei väkisin.. :/

Ei oo totta..

http://youtube.com/watch?v=miSADG9yihM&mode=related&search=

Japsit opiskelee englantia edelleen..

I have a bad case of diarrhea......

Kuolen nauruun täällä.

EDIT: YouTubesta vaan etsii Zuiikin Gals- nimellä, kyllä löytyy.....

http://youtube.com/watch?v=0W1VY4b9IQQ

WHOOOT?! :D

Japaninopiskelijaystävät vinkkasi tähän linkkiin, tai no, esitti tän humalaspäissään joku aika sitten ja kertoi että löytyy myös netistä.. Kertokaa, ettei noi ole tosissaan, eihän?!

Olis ollu tälläsille lyriikoille tarvetta joskus vuosia sitten..

Did you ever hear what I told you
Did you ever read what I wrote you
Did you ever listen to what we played
Did you ever let in what the world said
Did we get this far just to feel your hate
Did we play to become only pawns in the game
How blind can you be, don`t you see
You chose the long road but we`ll be waiting

(Nightwish- Bye bye beautiful)

Summer has come and passed,
The innocent can never last,
Wake me up when September ends.

Like my fathers come to pass,
Seven years has gone so fast,
Wake me up when September ends.

Here comes the rain again,
Falling from the stars,
Drenched in my pain again,
Becoming who we are.

As my memory rests,
But never forgets what I lost,
Wake me up when September ends.

Summer has come and passed,
The innocent can never last,
Wake me up when September ends,

Ring out the bells again,
Like we did when Spring began,
Wake me up when September ends.

Here comes the rain again,
Falling from the stars,
Drenched in my pain again,
Becoming who we are.

As my memory rests,
But never forgets what I lost,
Wake me up when September ends.

Summer has come and passed,
The innocent can never last,
Wake me up when September ends.

Tänään poni lähti viimeiselle matkalleen. Traileriin se meni helposti, rauhallisesti. Perillä metsässä se ei hirnunut eikä hätäillyt, vaan oli edelleen rauhallinen. Sukulaismies otti ponin Sarilta ja vei puun viereen, kiinnitti sen siihen liinalla ja antoi sen syödä. Poni söi maasta ruohoa noin vartin ajan, edelleen rauhallisesti, kunnes pää oli oikeassa kohdassa ja sai nopeasti "napin" otsaansa. Kaatui maahan, näytti nukkuvalta. Vain vähäisesti verta haavasta ja nenästä, mutta muuten ei mistään olisi tiennyt että on juuri päästetty pois..

Koko tilanne meni niinkuin pitikin, uskomattomalla levollisuudella. Jo lähtien siitä ettei poni hätäillyt siellä metsässä, ei huudellut kavereiden perään, meni koppiin heti, ja muutenkin tuntuu että se taisi tietää mistä on kyse.

Pusumaisesti se olisi voinut hirnua ja pyöriä siinä narun päässä vaikka ikuisuuden, kaveririippuvainen kun on. Mutta ei. Se oli täysin rauhallinen.

Siellä se nyt lepää. Tai ei, ei lepää. Sen ulkokuori on nyt maassa, mutta ponin sielu pääsi vapaaksi ja lähti uuteen paikkaan.

Kiitos Pusuponi, paras kaveri ikinä.

"Mä päästän sut pois...."

6.1.1980 - 8.9.2007