Pari viikkoa sitten kävin ex tempore iltakävelyllä ja näin matkalla tähdenlennon, pitkästä pitkästä aikaa..
Toivoin ensin lapsenomaisesti "olisinpa rikas", mutta tajusin toivetta nopeammin, että moinen toive oli jo pahasti vanhentunut niistä ajoista kun viimeksi näin tähdenlennon..
Mieleni täytti karmiva tyhjyys. En enää tiennyt mitä toivoa. Lopulta änkytin jotain "terveen" ja "onnellisen" välimaastosta. En usko, että vakuutin ketään..
Mitä ihminen on ilman toiveita tai unelmia? Pahasti hukassa?
Onneksi valoa näkyy tunnelin päässä, kuin tähdenlento yötaivaalla. Sain juuri luettua Paulo Coelho - The Alchemist ;)
Tiedätkö sinä, mitä toivoisit?