Nonniii. Koitan soittaa latoselle aamulla: "Valitsemaanne numeroon ei juuri nyt saa yhteyttä...mimamo...cannot be reached" No tuumin siinä vähän aikaa et ei saatana se on vaan niin kassal et meenpä venaan tielle, ku eile oli kuiteskin puhetta et tuisin kyyris. No meen siihen liikenteenjakajalle mikä on Mäntästä tultaessa ei kellon puolella, kun käännytään Halliin. Ja siinä lukee isolla Halli. :D
Nonnii. No kyttäilen siinä. Autoja menee molempiin suuntiin, ja kaikki tietysti kattoo meikää ku jotakin hölmöö. Aika kuluu, eikä ferraria näy missään. 7.54 Hallista päin tulee joku ihan random farmariauto. Raottaa vähän ikkunaa "Ookko nä menosa mänthään?" "Nojoo vähän niinku" "Hyppää kyytiin!" (tää on se kohta mistä äiti on aina sanonu että nyt jalat alle) "Noonoo mun piti kyl mennä kaverin kyydiil muut no jooo" Hyppään kyytiin. "Oisit sä eteenkin voinu tulla.." "Noo tää on ihan hyvä.."
Tarinan lopun saattekin sit arvata ihan ite... :C
Niiiin ja latoselta tulikin viestiä siinä 10.08: "Moro. Kai oot päässy kouluun? Nukuin vähän pommiin, ku loppu akku yöllä puhelimesta." Kiitos tästä, ja loppu elämäminen olikin sit siinä.!