"Minkä lausahduksen voit kuulla koulun oman kulta pojan Kalle "kalu" Peltosen suusta mäntän yössä a) RUOSKA!! b) BLOW MEEE!! c) PERÄKYLÄN SÄHLYYN!"
Tänään lähti tanssit. Hyvinhän se meni, vaikka olikin vähän jäykkää, kädet hikos ja jännitti. Mutta näillä puhein on mainiota vetästä huomenna uusiks ja illalla sitten jatkoille suuriin kaupunkeihin!
Tuskin ties minne män,
mutta nouspa silt.
Ei tiennyt mikshää nous,
mutta nouspa silt.
Ei tiennyt enää kenen vuoksi,
mutta nouspa silt.
Elämä hältä halut vei,
mutta nouspa silt.
Koitan tarkoitustani elämästäni löytää,
ei ehei,
se juoksee karkuun ja nauraa, kai.
Vai jospa elämällä tarkotus onkin jo?
Hyväksymään sitä suostu en.
Oli siinä hevimiehellä ja ladamiehellä ihmettelemistä, kun Laupias Runttimäkeläinen saapuu saunaa kohti. Iloinen vislailu saa seurakseen myös laulua kun hän astuu ovesta sisään: "....Sen tytön kanssa lensin taivaaaaaaiiiiiisiiiiin, leijjuin kauneimpiiiin uniin. Toinen taas mukanaan veti mut helvettiiiiiiiiin...." Silmät pyöreinä miehet ihmettelivät mikä runttimäkeläiseen on mennyt. Viimein hevimies rentouttaa tunnelman naurullaan, ja runttimäkeiläinen hyppää munineen lauteille.
Kolme löylyä tästä, ja jo kaukaa kuuluu tyytyväistä hyräilyä. Kertteen oma keisari avaa saunan oven yltyen laulamaan: "...Sen tytön kanssa lensin taivaaaaaaiiiiiisiiiiin, leijjuin kauneimpiiiin uniin. Toinen taas mukanaan veti mut helvettiiiiiiiiin...." Silmät melkein ulkona hämmästyksestä hevimies ja ladamies säikähtävät räkättävää runttimäkeläistä: "Noniin pojat tehkääs tilaa"
Anssin Kela oli jäänyt soimaan näiden maailmanparantajien päähän. Mitä sitten hallinhipit, vaikka Anssilta ei sanomaa löytyisikään! Mitä sitten!