IRC-Galleria

Oikeesti. HUOH.

Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään.
Se on elämän rikkaus omistaa ihmisiä, jotka pelastavat huonoa päivääsi ja saavat hymyä huulillesi.

Ymmärrätkö viimein miksi harvoin hymyilen?

kertosäe:
Ei se oo minun syyni että pahan kaikessa kuulee
perintöni ainoastaan
Ei se oo minun syyni että Itä-Suomessa tuulee
Venäjältä ja vastaan

Multaa kynsieni alla
Huulilla maku pielisen
Vielä iskee idän halla
panee pohjan pakkanen

Itä-Suomessa tuulee.

uudet lukkarit. huoh!!!!!!!

Maanantaiaamuna krapula ja vapina
tuijotan vessan seinään
Olen työpaikan sonni, porsas sekä apina
suu täynnä kuivaa heinää

minä se vasta kehtaan...
olla mies (nainen)

Tahdotko että sut pois näistä kuvioista veisin
jos haluat voit vaikka istua kasvojen päälle, haja reisin

Ja syvi naarmuja raapia selkääni punaisilla kynsillä
puhua kielillä, kiusata hengiltä
tekemällä kaiken, kaiken

Mä en taho
Mä en tahdo jatkaa tätä näin
sattuu sattuu aivan liikaa
sisältä mua hajottaa
liekki ympärillä pyörii
polttaa varmasti
joka kohdan palovammoille
tarkasti
käy läpi tarkalleen
viimein se löytää tien

sydämeen.

Eka viikko takana työssäoppimista :)

Viikonloppu oli ihana :)
Fintelligens oli aivan törkeen hyvä.
Lauantaina keksittii parempaa tekemistä ku mennä kisoihi :P ja oli kivaa.
Sunnuntaina oli ihana juoruhetki myllytuvas :D
tänää oli vähä harmi tulla takas lpr:(
Mut pääsee töihi viikoks ja ootan yövuoroo innolla :P

Kiitos Tiia ja Kalle ja Kiitos ruususta yhelle viel :P

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti,
Miten paljon sä haavoitit,
Ja miten kerran toisensa
Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä, ettei ole sulla muka muistoo.
Vai pidätsä mua tyhmänä,
Jolla ei oo väliä?
Itsestäänselvyytenä, lasten palapelinä?

kertosäe:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa,
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan
Saman, jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä
Palaakaan inhimillisyydestä?

kertosäe

Joo, mä tiedän, mitä tunnen,
Mutta koskaan sitä ääneen sano en.
Mä pelkään, että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda.
Siihen suostu enää en.
Yksi ainoo katse, jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän, kuin kaikki sanat yhteensä.
Siitä, mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä, mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta, mitä kannan mukana.
Tiedän, kuka sinä oot, mut onko sulla hajua
Siitä, mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäis kai kiittää sinua.
Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja.

kertosäe

Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin,
Pokkaa ainakin.