Me ollaan irrallaan ilmaa vaan,
läpinäkyvii hahmoja tänä iltana.
Virrassa mukana sitä ei ees huomaa,
näytetään eläviltä sisältä me kuollaan.
Ja me ei tunneta itseemme,
toisiimme, itse asiassa me ei tunneta mitään.
Niin turhautuneet itseemme et puretaan se toisiimme,
voitsä olla kiltti ja pitää musta tiukasti?
Mun jalat maassa elävien kirjoissa,
antaa mulle jotain mistä puhua mun vihkoissa.
Mut ollaanks me elävii vai kirjoissa,
muistot on niis illoissa, joita ei ees muista.
Vitut muista tämän päivän mantrana,
antaa vaan vuotaa sitominen ei kannata.
Kai me kuollaan tän maailman mukana
missä mä oon ku sä ja jokainen ku kuka vaan.