Oon aina tuntenut satoja ja rakastanu muutamii,
yhteyksii lahoi, pari joista pitäny kii.
Mitä ny niihinki tullu välimatkaa,
ku samat vitun sekoilut tuonu mutkia matkaan.
Tuskimpa vaan monikaan jaksaa,
ku meikäläisen ajatus juoksee monia vastaan.
Väistämättä fakta, et meikä jaksaa vaa olemalla paska.
Ja vetäytymällä sivuu aina hetkeks,
ku lähen himasta, verrattavissa retkeks.
Vetäytymällä sivuu aina hetkeks,
katella sit sua, mut omaa tilaa ensteks.
En oo koskaa halunnukkaa olla kaikkien kaveri,
mul on vihamiehiä, anteeks siit.
Teit on isokasa äijii, mut ootte haaremi.
Pelkkii ämmii, mä oon parempi.