Tarina:
Menin tuttavieni häihin siellä oli suloinen nuorimies. Vaihdoimme pitkiä katseita, emme saaneet katseita irti toisistamme. Nousin hakemaan lisää juotavaa, katsoit perääni ja nousit myös tulit minua kohden nostit kätesi kätelläksesi minua, ja esitelläksesi itsesi.
Sanoit:
-Hei olen....
Silloin kuului huuto kaikki ulos! täällä palaa menkää rauhallisesti ulos.
joku ottaa minua käsivarresta kiinni ja vetää minua pois luoltasi.
Tunnin päästä palo on sammutettu, etsin katseellani sinua, en löytänyt sinua mistään. Jatkoin etsintää mutta turhaan...
En nähnyt sinua enää koskaan..
Päässäni elivät kysymykset, miksi emme jutelleet aikaisemmin?
miksi näin kävi?
miksi?
En edes kuullut nimeäsi.
MIKSI?
Kertokaa siis tunteistanne rakkaudellenne, ettei se olisi jo liian myöhäistä, ettei se kaduttaisi sinua että et koskaan tehnyt aloitetta, että et koskaan kertonut rakkaimmallesi mitä hänestä ajattelit.
Sinulla on vielä mahdollisuus siihen, joten ota riski, vaikka se kaduttaisi sinua, mutta se on sen arvoista.
<3333
Mä ainakin sanon teille kaikille ootte mulle rakkaita<333