IRC-Galleria

Lääkäri saatiin tulemaan ja herkku-Oriprimia törppö lääkkeeksi. Turpa pitää pesaista betadine-huuhteella ja laittaa sitten Terra-Poly-voidetta. Sekin kuulemma nykyisin resehtilääke...
Vähäinen kaura kiellettiin, joten poika syö sitten lääkkeensä pullamössöön sekoitettuna. Onneksi tuo kaikkiruokainen otus rakastaa Oriprimin makua.

Nekun pesu/pyyhintä onkin temppu sinänsä. Eihän tuo kovin mukavalle tunnu, mutta kaksissa-naisin saamme jotenkin senkin tehtyä. Onneksi poni on niin matala kuitenkin
Pusuturvan pussailun lääkäri kielsi, koskapa jos on sieni-infektio, voi pian tatti kasvaa mummonkin nenään

Eli jokin allerginen reaktio on, ruuasta, auringosta, bakteerista, sienestä ??? Raapenäyte otetaan sitten jos tämä lääkitys ei auta.

Poika sai sitten kuolaimettoman loman.
Samalla sitten matolääkekin lääkäriltä napattiin, kun nekin on poistettu vapaa-kaupasta.

Ylpön turpa on ihan märkäruvella. Parissa päivässä pahentunut kuulemma valtavasti. Vain valkoisessa osassa oleva rupi on todella ärtyneen oloinen eikä kuolaimia voi laittaa kun toinen (valkea) suupielikin on karmea. Kumma juttu, kun tumma iho tulee, ei rupea ole...

Huomenna eläinlääkärin pakotus tänne katsomaan ja lääkitsemään...

Olin synnyinmaisemissa Kajaanissa viikon verran lomailemassa ja hytisemässä. Viileää oli, mutta sade ei juuri haitannut elämää.
Maalaiskoira nautti kaupungin hajuista ja pitkistä lenkkeilyistä, sekä tuttavuuksista koirapuistossa.
Itse kiertelin muutamassa isommassa kaupassa ja tietty kaikki kirpparit ja kierrätyspuljut koluttiin läpi.
Saaliiksi jäi parit upeat puserot sekä kahdet nahkahousut, eurolla pari. Pari kiloa vielä pois, niin niillä housuilla voi istuakin

Pesin tässä pojan terva-öljy-patukkahännän vaahdottaen viiteen kertaan fairylla ja kimoshamppoolla. Päivän ajaksi saatiin takaisin prinsessamainen hopeanhohtoinen huntu, kunnes ötökkämyrkky sen taas latisti.
Teepuuöljystä on oikeastaan vain hyvää sanottavaa, tuntuu pitävän paarmat vähän kauempana ja ennenkaikkea mömmönlaittajat puhtaampana (?) ja paremmanhajuisena Suojavarusteet ovat vähentyneet puoleen, sitten tervaöljyn sivuunlaiton.

Eilen isoruuna pestiin puomilla ihan shamppoolla ja tietenkin hänen täytyi mennä laitumen ainoaan mullosnurkkaan piehtaroimaan ja kuivattelemaan. Sitten masentuneesta möhköfantista kuoriutui nuori arabi, niin kivaa oli kun märkänä viiletti omaakivaa laitumella.
Vettä jäi vähän, niin pesimme pikkuruunan harjan ja muutenkin poikaa vedellä yli. Hienosti poika seisoi kun kauhoimme vettä. "Henkilökohtaisia" osia kastellessa saimme mahtavat kootut takaosanliikkeet, ettei jotain levadea ollut vain muotoutumassa...

Tänään ratsastin pojalla vähän kentällä ja ilmeisesti kiristin vyön liian aikaisin tiukalle (ennenkuin satula laskeutui). Pari kertaa poika veti selkää köyryyn niin että tunsin pukin olevan tulossa. Ohjasta kiinni ja äänikäsky: "ET kyllä ala" ja homma laukesi siihen ;D

Paarmoja on ihan yli voimien ja pikkumieskin innostui ehdottelemaan ravia ihan itse. Pitkän sivun verran hölköttelimme kevyttä ravia ja saimme hetken rauhan.
Laitumelle testasimme uutta ökkö-kökkö-myrkkyä, teepuuöljyllä terästettyä ruokaöljyä...

Satula sai hyväksynnän ja jää taloon. siihen kesälomarahat sitten menivätkin... Ne millä piti tehdä saunakamarin talvieristysremontti ja shoppailla Kajaanissa lomareissulla.

Satula kuitenkin on hommattava ja kun tuollainen varaston viimeinen kappale lähtee erikoishintaan, niin silloin se on otettava, kirpaisee tai ei.

Satula on edelleen ihana peban alla, toimii ponin selässä ja menimme ensimmäiset kevyet ravitkin, poni ei ollut moksiskaan

Kärpäsiä täällä on maailma täynnä ja paarmat ovat palanneet. Hevosilla on itikkapipot päässä ja nyt onkin tehty ennätyksiä, pipot ovat pysyneet päässä yhtäjaksoisesti 17 tuntia... Kummallakin !

Satula tuntui vallan ihanteelliselta ponin haasteelliseen selkään ja mielettömän mukavalta oman pebani alla. Katsotaan mikä tuomio tulee sovituskuvista.
Laitan tännekin kuvan satulasta, sen alla on vanha lakana suojaamassa lialta, että sehän jää sitten pois, kun satula päätetään pitää omana ;)

Lainavyökin on shettikseltä ja pituus huimat 60 cm. Jos poni laihtuu, se on liian pitkä

Satula saapui eilen pihaan hauskan lähettisedän tuomana :)

Tänään olisi tarkoitus päästä sitä sen verran kokoilemaan, että saisi vyönmittaa tarkisteltua.
Vaikuttaa aika mukavalta penkiltä ja saattaa jopa sopia ponin selkäänkin.

Eka lomapäivä ja meikä elää jo viikonloppua :D

Satula on lähtenyt tänään aamuseitsemältä Tampereelta, joten kai se saattaa tänään virka-aikaan olla jo täällä meillä. Riippuu millaisen mutkan kuski tekee :)

Ponisatulavöitä on jo kinuttu lainaksi sovitusta varten, jos niistä joku vaikka sattuisi olemaan sopivaa kokoa, tulevassa satulassa kun on pitkät vastinhihnat.

Mummeli täällä odottaa innolla ja jännityksellä, saadaanko ponille passeli penkki, vai täytyykö lähettää takaisin. Vanhalan kautta kun tilasin, otetaan sovituksesta valokuvia ja he sieltä antavat neuvoja sitten. Säkätila eniten jännittää, vaikka mukaan tulee Grandeur-huopa, mihin saa sitten lisättyä nostavaa toppinkia eteen. Joustava etukaarihan tässä satulassa kyllä on...

Tilasin tuossa Sorbier Gardian-rungottoman koesovitukseen ja luultavasti lähetti nakkaa sen kotiovelle maanantaipäivänä.
Olisipa mukava, jos satula sopisi pojalle, saisi vähän jotain turvaa metsäretkelle. poika on niin pyöreä, että kentän kulmassakin sieltä meinaa keikahtaa ja ihan käynnissä jo :D
Poni onneksi on niin rauhallinen, ihmettelee vaan kun ratsastaja keikahtelee...