IRC-Galleria

Kentällä tänään ratsastelin selkäponilla ja heti alkajaisiksi oltiin mennä nurin selkäännousu-penkkiin, kun poni meinasi siitä vain yli astahtaa
Pompottelin jonkin aikaa ja sain etuosakäännöksetkin toimimaan kumpaankin suuntaan ja taluttelin ponia siinä sitten lopuiksi Tähteä juoksutuksesta odotellessa.
Sänkkärin reunaan ilmestyi sitten kaksi peurakytikselle tullutta hirvimiestä oranssit värmeet päällä. Ylppö tuijotti viitisen minuuttia hievahtamatta ja silmät tuuman päästä ulkona ukkeleita ja puhahtikin niille kerran, että pelto raikui
Pellolla saa mennä traktoreita, puimureita, koiria, kettuja ja peuroja, hevoset vain vilkaisevat, mutta voi hurja kun sinne marssii kaksi ukkoa punaisissaan

Hepat päätyivät sitten talliin nukkumaan aika ajoissa, polttiaisiakin on taas yli sietokyvyn...

Olimme sänkkärillä ratsastamassa pitkästä aikaa.Otimme oikein pitkiä ravipätkiä ja Tähdellä alkoi höyrypillikin jo vähän viheltää. Kerran ravasimme ponin kanssa edellä ja Tähti tuli pikkulaukkaa perässä, ääni kyllä kuullosti lähinnä pillastuneelta biisonilaumalta... Muumiratsukolla nousi syke, kun ei oikein tiennyt, että mitä vauhtia sieltä takaa tullaan ja minne. Mutta hedelmäpeli-silmillä vain puhistiin korkeampaa ravia kevyen PRUU-laulun säestyksellä

Illemmalla tulikin Elisabet hieromaan, mukanaan sähköhärveli. Lappuja sitten teippailtiin ponin paksuun talvikarvaan (nastojakin välillä kaivattiin ) ja hienosti poika kuunteli sisäisiä ääniään lihasten nykiessä. Höplähuuli vaan halusi nyppiä johtoja irti ja kerran kieputti koko sähkölaitettakin ilmassa piuhan varassa. Kiire tuli napata arvokas laite talteen. Onneksi poika on hellähampainen, mutta niin kakara, niin kakara

Taudin merkeissä täällä. Hankala on hengittää, yskittää ja lihakset on ihan velliä.
Anu on astetta pahemmassa taudissa... Hevoset murjottaa haketarhassa<suru>
Tänään yritys päästää niitä hiekkakentälle vähän irrottelemaan.

Köh köh

JK: kentällä saivat paineet kyytiä, sellaista pukkiusvatusta mentiin, että vallan hiki tuli kummallekin otukselle

Vaihdoimme tässä toissapäivänä Anun kanssa hevosia, minä kuviokelluin Tähdellä ja Anu pompsutteli Muumiponilla
Anu innostui stressinpoisto-pompottelusta niin, että juoksutuksen päätteeksi tänään oli pakko päästä selässä käymään mustilla työhousuilla ilman satulaa... Ihanat "kokokakkapaikat" sai muistoksi.

Pääseekö tässä enää omalla ratsimaan lainkaan vastedes...

Töitä pukkaa nyt mummolle. Välissä sentään viiden päivän traktorikurssikin, mutta raskastahan sekin oli, koko päivän seisominen... Mitä nyt välissä vatta kuralla yritettiin koneitten vaihteita ja vipuja löytää... Loppuviikosta sujuikin jo 8-metrisen paalikärryn peruuttelu, seosrehuvaunun täyttö ja jako, sekä turpeen lisäys sonnilaan. Väsyneenä ei jaksanut enää jännittää...

Nyt onkin sitten possulassa touhuttu pitkästä aikaa, pidetty välillä ratsastustunnit ja merkkisuoritukset.

Omalla ponilla ratsastelin ilman satulaa ja kun lyhkätukan kanssa pompottelimme ravia kentällä, totesi Anu meidän olevan sellainen "muumiratsukko"
No, Ylpön otsis on kyllä kuin niiskuneidillä

Eilen tuli vuosia täyteen, enkä koneelle ehtinyt töitten vuoksi lainkaan.
Tänään kommentteja oli 132 kpl
Olin ilmeisesti vanhin päivänsankari, kun kaikki kommas vanhimmaksi tai senioriksi... EI MUMMO NYT IHAN NIIN VANHA OLE !
Kiitos kaikille kommanneille, kaikille en taatusti vastaa

Taustalla soi Lauri tähkä ja Tuhannen riemua, rakas synttärilahja

Pojan turpa parani roimasti parissa päivässä, kun oikeat lääkkeet sai.
Nyt turpa on jo ihan sileä ja ohutta valkeaa karvahitua alkaa jo kasvaa. Ruvet ovat vallan hävinneet ja suupielikin on jo ihan kunnossa. Lääkekuuria on vielä jonkin verran jäljellä, mutta Terra-Polya ei enää tarvitse kourakaupalla mättää.

Poika alkoi pistää kovin hanttiin sen rasvauksen kanssa ja otinkin käyttöön oman käden huulipuristimen Kun otti ylähuulesta kiinni, pysyi turpa paikallaan ihan hievahtamatta rasvauksen ajan.

Lääkäri saatiin tulemaan ja herkku-Oriprimia törppö lääkkeeksi. Turpa pitää pesaista betadine-huuhteella ja laittaa sitten Terra-Poly-voidetta. Sekin kuulemma nykyisin resehtilääke...
Vähäinen kaura kiellettiin, joten poika syö sitten lääkkeensä pullamössöön sekoitettuna. Onneksi tuo kaikkiruokainen otus rakastaa Oriprimin makua.

Nekun pesu/pyyhintä onkin temppu sinänsä. Eihän tuo kovin mukavalle tunnu, mutta kaksissa-naisin saamme jotenkin senkin tehtyä. Onneksi poni on niin matala kuitenkin
Pusuturvan pussailun lääkäri kielsi, koskapa jos on sieni-infektio, voi pian tatti kasvaa mummonkin nenään

Eli jokin allerginen reaktio on, ruuasta, auringosta, bakteerista, sienestä ??? Raapenäyte otetaan sitten jos tämä lääkitys ei auta.

Poika sai sitten kuolaimettoman loman.
Samalla sitten matolääkekin lääkäriltä napattiin, kun nekin on poistettu vapaa-kaupasta.

Ylpön turpa on ihan märkäruvella. Parissa päivässä pahentunut kuulemma valtavasti. Vain valkoisessa osassa oleva rupi on todella ärtyneen oloinen eikä kuolaimia voi laittaa kun toinen (valkea) suupielikin on karmea. Kumma juttu, kun tumma iho tulee, ei rupea ole...

Huomenna eläinlääkärin pakotus tänne katsomaan ja lääkitsemään...

Olin synnyinmaisemissa Kajaanissa viikon verran lomailemassa ja hytisemässä. Viileää oli, mutta sade ei juuri haitannut elämää.
Maalaiskoira nautti kaupungin hajuista ja pitkistä lenkkeilyistä, sekä tuttavuuksista koirapuistossa.
Itse kiertelin muutamassa isommassa kaupassa ja tietty kaikki kirpparit ja kierrätyspuljut koluttiin läpi.
Saaliiksi jäi parit upeat puserot sekä kahdet nahkahousut, eurolla pari. Pari kiloa vielä pois, niin niillä housuilla voi istuakin