IRC-Galleria

Tää on ollu siis _niin_ PITKÄ viikko et ohhoijjaa.
Kilot senku karisee kun jatkuvasti kipitän kuin pieni hilleri turkki putkella intopinkeenä paikasta toiseen jonka seurauksena 3 viikkoo sitten ostamani työhousut roikkuu mun päällä ikäänku oisin joku räppitähti ja paleltaa niin pirhanasti. Miten voi laihtuu tälleen jos lähes päivittäin mussuttelen sitä sun tätä sokeri-suola-rasvajuttuloita mustalta listalta?
Mulla on varmaan lapamato.
Eilen töiden jälkeen mun piti mennä Jonten ja Empun kanssa viettelee leffailtaa mut olin niin tutkalla väsymyksestä ja kiireestä että kaiken muun häsläyksen lisäksi luin kellonajan väärin, missasin meidän treffit ja tajusin että jos mä nyt sit kuitenkin menisin perässä niin menisi ihan liian myöhäseks se ilta kun aamukuudelta pitäs taas alkaa hiljalleen heräilemään töitä varten.
Voi mahoton paikka. En muista koska ois pikkublondia väsyttäny näin urakalla.
Mut illalla on mun hyvän ystäväni syntymäpäivät ja pitäs koittaa pysyy hereillä eikä kahvi enää toimi.
PUUH! Päikkärit ois kivat.

Jos joku asia pännii tai on huonosti niin eikö olisi aika paljon fiksumpaa ottaa oikeanlainen asenne, tarttua härkää sarvista ja miettiä kuinka tämä tilanne saataisiin korjattua, sen sijaan että käydään perkeleet läpi naama punasena ja vaan valitetaan päivästä toiseen kun "on niin vaikeeta".
Mulla palaa käämi ihan just duunikaveriin joka nillittää ihan JOKA ASIASTA. Yritän sit kärsivällisesti sille ehdotella että miten voitaisiin välttää tai korjailla näitä eteentulevia ongelmia, ni vastaus mun rakentavaan ongelmanratkaisuun on tyyliin: "Ei meillä ole aikaa tollaseen!" (valittamiseen on tosin aina aikaa) tai "Ei se oo meijän homma" jokseenkin alentavalla äänensävyllä ja mulle tulee sellanen tunne ettei se edes halua asioiden kulkevan jouhevasti, vaan tykkää että hienomminhan tää työpäivä menee valittaessa sitä kun kaikki on taas "niin perseestä" ja sen sijaan että etsittäis ratkaisuja, etsitäänkin väkisin syypäitä (jotka on aina ne MUUT) ja otsa rypyssä vaan ulistaan ja kiroillaan.
Siitä tulee huonotuuliseksi itsekin kun toinen tiuskii ihan jatkuvasti, eikä nää tilanteet valittamalla nopeammin korjaannu.
Jotakin pitäisi nyt asialle tehdä, EI TÄÄ ELÄMÄ NIIN HIRVEETÄ OLE.
Toivottavasti tätä asiaa ei tarvitse lähteä miettimään johtoportaan kanssa.
Kiitos.

4 tai 5 dallaspullaa ja nyt hävettää.

No nyt on! Puolsiskojen ja -veljien mukulat täytti kokonaisen sohvan lauantaina: 7 alle kouluikästä joista 5 oli ihan ennennäkemättömiä. Sit mun uuteen puolisoveljeen oli kans kiva päästä tutustuu, se oli tosi paljon iskän näkönen :)
Ja toinenkin puolisoveli oli päässyt paikalle! Viimeksi sen liikkeistä oli tietoa 10 vuotta sitten joulukuussa, isin hautajaisissa, sit sen jälkeen se katosi, vaan nyt se tupsahti takas kuvioihin! Kiva kuulla että kaikki on hengissä ja voi hyvin. Tää meijän elämä on kyl niin kauniit ja rohkeat- materiaalia ku vaan mitenkään voi olla :D
Laskeskelin muuten just että TASAN 89 päivää ni lähen pois Suomesta. JESJESJESJESJES!
Siis melkein MIINUSASTEITA SYYSKUUSSA??!? WTF kysynpä vaan. Duunikaverit sanoo et näytän eskimolta mun toppatakissa ja tänään ne nauro mun pipolle. Kylmä!! :/

Eilen menin töistä kotiin, söin keittoa ja sammuin seittemältä illalla :D
Kuudelta aamulla taas ylös ja sorvin ääreen, onpas kiva elämä. Nuku, syö ja tee töitä.
Elämä häikäsee.
Mut lauantaita kun ajattelee ni jaksaa ilosemmin eteenpäin: meillä on sukujuhlat ja pääsen tapaamaan ekaa kertaa meidän lisääntyvän porukan tuoreimpia tulokkaita. En ees vielä oo kuullu joidenkin nimiä! Ja sit sukuloinnin jälkeen suhautan Helsingin yöhön Virgin Oiliin Monspin väkeä ihastelemaan. Kuka lähtee mukaan? Kympillä pääsee sisään ja takuuvarmasti hyvät setit.

Kävi ilmi että se on Taiwanin saaren pääkaupunki, lojuu tuolla Kiinan vieressä. Ihan hyvä ottaa selvää siitä että minne oon menossa hillumaan :D
Wikipedia osas kertoo että siellä voi käytä yytsimässä temppeleitä ja killumassa kuumissa lähteissäkin! Kuullostaa ihan hyvältä minilomalta, mut jänskättää vaan että kuinka hyvin siellä osataan englanniks mua neuvoa että miten ja millä pääsen kulkee ja mitä mä voin syödä. Japanissaki (sillon joskus kauan sitten) ruuanhankkiminen pikkumarketista oli ainakin ihan arpapeliä kun myyntipakkauksista ei näkyny läpi ja kaikki teksti on japaniks.. voi vähän kasvissyöjää lounastaminen hermostuttaa :D
Oon viimeset 2 yötä putkeen nukkunu vaan kolmisen tuntia per yö kun on "niin paljon tekemistä" ettei vaan oo ehtiny. Tänäiltana laitan kuplan keskelle niin aikasin ku mahdollista ja tähtään siihen että ilman yhdeksän tunnin torkkuja en siitä suoristu, muuten saattaa tulla fyysisiä väsymysvammoja. Huomasin jo tänään miten sydän pamppaili vaivalloisesti, lukemani teksti rupes aaltoilemaan ja hikoilutti :o Ja pelkästä unenpuutteesta!
Ainiin ja ehdinkö mä jo valittamaan siitä miten mun matkalaukku oli kotilentojen aikana mennyt rikki: edessä oleva pikkutaskun vetskari oli avautunut keskeltä ja kaikki tavarat oli siitä kadonneet. Siellä oli mm. osa tuliaisista.. niiettä kyllä mä kavereita lämmöllä siellä Ausseissa ajattelin bumerangein, mutta nää 'rangit' oli tosiaan lähteneet lentämään jonnekkin ihan heittämättä. Eikä oo edes tietoo että minkä lennon aikana ja mihin maahan (koska mä näin laukkuni viimeks Cairnsissa ja heitin sen check-iniin). Eikä kyllä takuulla lennä takasin. NYYH!
Ens vuonna uus yritys!

*hyppelehtien*

PERJANTAIIJJJ!!!!!1

Asia on kuulkaas nyt niin että mun kone Suomesta lähtee sunnuntaina 30.11 ja mä lennän Rooman kautta Taiwaniin, tsillaan siellä muutaman yön ja siitä sit pyrähdän Sydneyyn itsenäisyyspäiväksi 06.12. OI MAAMME! J E S J E S J E S J E S S S S ! ! !
Jos ois halukkaita mukaanlähtijöitä niin koneissa on vielä tilaa kolmelle henkilölle ja hintahan ei päätä huimaa kun Kilroylla oli hyvä tarjous: tonnikolmellasadalla sinne ja takasin!
Mut paikat tosiaan menee _nopeesti_ kun se on noin hyvä tarjous.
MIETTIKÄÄ SITÄ!