IRC-Galleria

22.06-22.07

Rapu ryyppää kalsarikännit kotona, toisinaan lähtee baariin, mutta siellä yleensä muistaa olla siivosti. Joskus menee vähän yli, mutta tiettävästi siitä ei riitä puhuttavaa viikkoa pidempään. Ravut ovat taipuvaisia tissutteluun.

Se vuosi
oli '75 ja syntynyt poika
oli pieni ja laiha. Isä
oli ylpeä
kapiainen, paljon vailla,
mutta duunia painaa.
Äiti vilpittömästi poikaa
rakasti, kuten haluamaansa
tytärtä. Mutta
kun hän oli ainoa lapsi,
isä ei tahtonut millään
ymmärtää. Tuli
matkalta kotiin ja näki
pojan kulkevan hameessa,
otti remmin esiin ja
näytti kuka on kuka ja
herra huoneessa. Ajeli sen
pään ja hakkasi
selän täyteen verisiä
jälkiä. Mutta hän ei jää
kii, kun poika itkien
katsoo äitiä.

Miehen sinusta teen, isä
huusi
Miehen sinusta teen, isä
huusi

Isä vaati pojaltaan
paljon, muun muassa
oppisaavutuksia,
voimaharjoituksia,
korosti, että muuten saisi
vittuun suksia.
Äiti salaa poikaa tapaili,
hellästi hymyili ja puhui,
avaruudesta,
maailmasta uudesta,
uudesta tulevaisuudesta.
Poika vaan tähtiä
piirteli, tähtiin itsensä
kuvitteli. Oli
tähtitaivaan,
tähtien vanki, tähtien
kasvatti. Tähdistä yhden
hän valitsi, Siriuksen
näin saalisti ja Siriusta
hän ajatteli kun isä häntä
pahoinpiteli.

Kasvoi poika, kului
vuodet, hän oli parhaana
luokallaan. Oppikirjoja
hän selaili, vaikka isä
piinas urheilullaan. Ei
saanut isä tulevaa
upseeria, ei saanut
näköistään lasta. Kohta
myös pojan äiti kuoli,
kesken omaa aikaansa
parasta. Silloin vasta kun
peitteli multaan,
poika äidin isän kanssa.
Silloin menetti tuen ja
turvan, sen ainoan
oman rakkaansa. Uni
huononi pojalla hetkessä,
äidin haudalla öisin
kulki. Tähtitaivasta taas
tutkaili, omaa tähteänsä
rukoili.

Oli uneton, kalpea,
haluton. Koulussakin
huonosti meni. Elämä
suistui
raiteiltaan, hänen
terveyskin heikkeni. Nyt
oli vaan tähtitaivas,
oudot
kuviot ja harhat. Poikaa
vaivas skitsofrenia ja
sairaala ei ole mikään
taivas. Nyt murtui isä
pojastaan, tuli
teeskentelemätön huoli ja
hätä.
"Vaikka mitä tapahtuu
maailmassa, en sua ikinä
yksin näin jätä. Käyn
luonasi vierailemassa,
kanssasi puhumassa, ja
kaikkia näitä vuosia
anteeksi anomassa, et ole
yksin maailmassa." Poika
sanoi: "Ei miehet
itke, ota kamasi ja pois
lähde. Luona Sirius-tähden
äiti on ja sinne
minäkin nyt lähden." Kului
tästä vuosi, kun lehdistä
luettiin, että
vanha mies murhattiin. Ja
tähti ruumiseen ja
seinälle verellä
piirrettiin.

*****************************************************************************

perjantai 11.01-08

---

>