IRC-Galleria

Tässä iässä... vai pitäisikö sanoa elämäntilanteessa... sitä alkaa katsella taaksepäin. Kirjata tapahtumia. Ketä varten? Asioita joissa on ymmärtänyt jotakin merkittävää elämästä. Jumalan läsnäolon avulla kokenut näkevänsä asioita uskon kautta, saanut kosketuksen siihen todellisuuteen, jossa asiat ovat niin kuin ne Hänen näkökulmastaan ovat. Ja niin kuin ne ovat meille, jos näemme. Hetkiä joissa ja joiden kautta olen tullut ymmärtämään maailmaa jossa elän, ihmisen paikkaa suhteessa Häneen ja omaa paikkaani. Suhteessa itseen ja lähimmäisiin.

Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut. Jesaja 51:1.

[Kirjoitettu aamulla 01 02 13, lisätty blogiin 02 02 13 aamupäivällä.]

- - -

Verneri 1/3

Hän oli ystäväni. En muista että olisimme koskaan riidelleet. Yhteistä päihdetaustaakin oli. Minun päihdehistoriani tosin oli jäänyt lyhyeksi, olin tullut uskoon ja ollut irti aineista jo jonkin aikaa. Hän käytti edelleen mutta maltillisesti, enimmäkseen pössyttelyä ja bisseä. Niin vain kävi eräänä päivänä olohuoneessani, jutellessamme niitä näitä, että hän, ottaessaan puheenaiheeksi erään yhteisen tuttumme, en enää muista kenestä oli kyse, koki tarpeelliseksi havainnollistaa asiaa ja asetti kätensä kaulalleni: se on ihan hullu tyyppi, se kuristaa tyttöystäväänsä, tällä tavalla.

Tapahtui jotakin outoa. Vernerin kasvoille levisi ensin hämmentynyt, sitten jähmeä ilme, silmät muuttuivat kylmiksi ja mitäänsanomattomiksi, ikäänkuin hän itse olisi poistunut jonnekin etäälle, sumun taakse. Hän ei kyennyt ottamaan käsiään kaulaltani. Tunsin miten sormet yrittivät puristua kaulani ympärille, yrittivät puristaa henkitorveni umpeen, mutta eivät pystyneet. Tilanne oli enemmänkin kuin outo, se oli käsittämätön.

Hän ei kyennyt vetämään käsiään pois, ei hallinnut käyttäytymistään, mutta toisaalta hän (tai se voima, joka hänessä tuossa hetkessä vaikutti) ei myöskään kyennyt vahingoittamaan minua. Koska olin ollut jo muutaman vuoden uskossa minulla tietysti oli jonkin verran ymmärrystä ja kokemustakin henkimaailman toiminnasta, myös sielunvihollisen todellisuudesta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun jouduin suoran fyysisen hyökkäyksen, pahan hengen vallassa olevan ihmisen kautta, kohteeksi.

[Kirjoitettu 01 02 13 aamupäivällä, viimeistelty ja lisätty blogiin 02 02 13 aamupäivällä. Kertomuksen loppuosa tulee ehkä jossain kohtaa.]