Tuuli on kääntynyt, ilma on kylmempää
yksin kuljen tätä polkua, en nää enää sua,
valuu kyyneleet poskella.
Jos joku kertoisi mitä mä tääl vielä teen,
ottais kädestä, taluttais huomiseen,
sä siellä, mä poissa, onnellinen loppu vain tarinoissa.
Valutan silmäni, kynästä lattiaan,
murtunut sydän hakee musasta tahtia,
tunteet on sekasin, kipu haluu elää jo.
kuinka sairas voi olla tämä yksi tunne,
mä uhrasin kaiken, katso mitä teen,
tää johti masennukseen.
Toivon, että oisit täällä siksi halaan ilmaa,
mä tarvitsen sua, koska nyt on sydän palasina.
Sydän palasina, maassa rikkinäisenä,
kyllä se viel korjataan jonain päivänä,
palat on sulla kokoo mut ja pelaa,
toivon sun olevan vika näky vieres kun mä delaan.