Maanantai aamuna ysiltä kaveri tuli hakeemaan mua ja käytiin hakemassa sen autoon green card. Sieltä takaisin kotio ja koira autoon ja menoksi. Ajoin Lappeenrannan kautta tarkoituksena poiketa Parikkalassa hakemassa valtakirjaan leima. No niinpä konttori kyllä löytyi muttei sieltä sitten virkailijaa, joka olisi leiman voinut laittaa. Perhana tässä mitään leimoja tartte ajattelin ja suuntasin hesaan. Hesassa ajellessa huomasin ettei länsisataman löytäminen ollutkaan niin helppoa. Tunnin harhailin keskustassa ja 20min ennen lautan lähtöä paikka vihdoin löytyi. Kylmää hikeä meinasin jo pukata ja melkeempä tirautin helpotuksen kyyneleitä, kerkisimpä :) Lautalla annoin koiralle luun ja tarkistin että vettä riittää. Kiertelin katselemassa lauttaa ja kävin tupakalla. Kaupasta ostin red bullia ja pientä naposteltavaa. Kiertelin lisää ja kenkähän tietty hajosi, ääh. Otin pienet tirsat rauhallisessa paikassa ja pianhan sitä oltiinkin Viron puolella. Puoli kasin maissa iltasella oltiin Virossa. Virossa seurasin autovirtaa pois kaupungista ja sitten pysähdyin tankkaamaan. Menin sisälle maksaakseni ja nainen siellä sanoin ettei eurot kelpaa. Paniikki alkoi iskeä kunnes muistin että onhan mulla kaverin luottokortti. Sydän kurkussa tarjosin korttia ja sehän sinne kelpasi. Nappasin kortin samoin tein takaisin kun se annettiin ja sujuvasti näytin perään passia tarkistusta varten.
Matka pääsi jatkumaan, ajelin autovirran mukana kohti Latviaa. Rajalla ei ollut minkäänlaista tarkistusta, joten matka pääsi sujuvasti jatkumaan. Latviasta ei mitään mainittavaa. Seuraava hidastus paikka oli Latvia Liettua raja jossa sielläkään ei ollut tarkistusta. Seurailin huolttis kylttejä josko pääsis tankkaamaan. Kohdalle osui nesteen huolttis, jossa oli mahdollisuus tankata automaatista. Kun astuin ulos autosta tyhjälle huoltoasemalle tärisin ihan kauttaaltaan pelosta. Apua ja iiks tuleekohan joku jostain pusikosta ryöstää mut ja auton. Peloittelu oli tehnyt tehtävänsä mut eihän siellä mitään tapahtunut ja sain tankattua auton. Käytin koiran pissillä samala. Jatkoin ajamista. Puolan rajalla oli sentäs ukko rajalla tarkistushommissa. Se soplotti jotain kummallista mitä en tajunnut ja sanoin että englantia pliis. Passinhan se sitten vain tarkisti ja koiran nähdessään viittoi vain jatkamaan matkaan. Tank juu ja menoksi :)
Puola <3
Puolassa kaikki ajaa kovaa eikä nopeusrajoituksia juurikaan noudateta, ohitukset nopeita eikä niissä kupata ja kun jarrutetaan niin sitten kanssa jarrutetaan. Mä ajelin hetken suomityyliin kunnes päästelin menemään kuin paikalliset. Maassa maan tavalla nääs :) Upeeta!
Varsova ruuhka-aikaan oli aikamoista puuhaa, kyltit vajavaiset ja tietenkin sitten eksyin. Aikaa kului hukkaan ja kun vihdoin löysin 'oikean tien', ajoin sitä tunnin verran vain huomatakseni että olin ajanut takaisin sinne mistä olin kaupunkiin saapunutkin, jee *reps* Dii tunti takaisin Varsovaan ajaessa ja taas keskustassa autoa pyörittelemässä. Valoissa vilkaisin karttaa ja samassa olinkin sitten ajanut edellä ajavan persaukseen. Noustiin autosta ylös ja eipä tuohon polski autoon mitään tullut, omaan laina-autoon kyllä sattu. Onneksi ukko antoi asian olla ja matka jatkui. Vihdoin ja viimein pääsin varsovasta pois ja vieläpä oikealle tielle. Kävin tankkaamassa auton ja sujuvasti nyt käytin korttia. Samala käytin koiran pissillä. Se perhana vaan ehti nappasta suuhunsa jotain maassa ollutta. Siitä puolen tunnin päästä koira yrjöää. Mä olin jo tosi väsynyt ja silmät tahtoo mennä kiinni, eikun on vaan jatkettava. Tie ennen Tsekin rajaa oli todella mutkainen ja reilu kasikympin vauhdissa ajan vahingossa pois tieltä. Tie kääntyy jyrkästi vasemmalle, mä en. Onneksi ja luojan lykky että siellä sattuu olemaan vanha tie minne mennäänkin sitten reilulla vauhdilla. Polkasen jarrun pohjaan ja sekin on onni ettei siellä ollut mitään esteitä. Minä ja auto selvitään naarmuitta. Saan hillittömän naurukohtauksen. Käännän auton ja takaisin tielle. Matka jatkuu kommelluksitta ja saavun Tsekin rajalle.
Tsekki
Sielläkään ei mitään tarkistuksia ja kun pääsen pois raja-alueelta tutkin karttaa. Jatkan ajamista ja abaut vajaan kahden tunnin päästä olen Prahassa. Puhelin kouraan ja suurien vaikeuksien ja useiden harhojen kautta olen vihdoinkin majapaikassa klo 06.30 (ke) Seurustelun ja kahvittelun jälkeen pääsen nukkumaan.
Takaisin kotio lähdin ajelemaan to aamukympiltä. Pääsen sujuvasti pois Prahasta ja tankkauskin asemalla sujuu pienen takeltelun jälkeen. Varsovan läpi ajelen nyt sujuvasti, jesh :) Puola edelleen <3 Mukaan saatu termarissa oleva kahvin hyvää ja on tarpeen. Pysähdyn vain tankille ja matka etenee mukavasti. Kahvin kaataminen ajon aikana kuppiin on kyllä sekin taitolaji, jota en näköjään hallitse pimeässä. Kupposen verran tulee kaadettua syliin, no osuu sitä kuppiinkin. Juon kahvetta, kuuntelen musiikkia ja ajan. Latviassa harhailen jälleen kun olivat keksineet sinne tietyömaan ja merkit oli mulle hiukka vajaat. Tuntitolkulla ei kumminkaan tarvia harhailla ja äkkiä pääsen takaisin oikealle tielle. Virossa alkaa luomet painaa enkä millään meinaa pysyä hereillä, ei auta vaikka kävelenkin, pää on kuin pumpulissa ja kävelykin on horjuvaa. Laitan textaria kaikille mahdollisille, jotta ees vähän heräisi. Ei auta, luovutan ja nukun autossa tunnin verran.
Takaisin tielle ja nyt onkin huomattavasti pirteämpi olo. Saavun keskustaan, pysäytän auton ja kaivan vajavaisen karttani esiin. Näyttää suht helpolle. No eipä se sitä ollut. Ajelen hetken jopa jotain todella pientä katua. Sitkeästi kun vain ajaa isoa katua pitkin niin tuleehan sieltä oikeanlainen kyltti vastaan. Joudun kyllä tekemään aika pikasen kaistan vaihdon eikä siinä sivulla olevan auton om ole oikein otettu pikakiilauksesta. Eipä haittaa oikea tie löytyi :)
Satamassa suunnistan terminaaliin ja yllätys eipä sielläkään makseta euroilla. Korttia tarjoan taas ja saan autopaikka lipun ostettua. Vahingossa/muistin puutteesta johtuen sanon auton rekkarin väärin ja tajuan sen vasta kun olen takaisin autolla. Yyh mitenköhän tässä käy..Pääsenkin heti ajamaan sinne kun ekaksi tarkistin yheltä suomalaiselta että paljonkohan kello tässä maassa on. Sama aika jote eipä tarvinnu odotella. Autoluukulla virkailija sanoo nimeni, nyökkään ja saan tarvittavat paperit suoraan käteen, vau. Lautalla kävelen ympäriinsä ja toinenkin kenkä hajoaa. Käyn tupakalla, siellä oli oikein tupakkakoppi ja katselen maisemia. On se meri vaan jotain :) Etsin mukavan tuolin ja otan pienet tirsat. Nopeasti kuluu sekin parituntinen ja sitten olenki jo hesan satamassa. Onneksi pääsen ajamaan kaverin perässä pois hesasta (keskusta) , eipä tuota olisikaan juuri enää jaksanut harhailla hesaa toista tuntia ympäriinsä ;) Jee vielä 5 tuntia ajoa niin olen kotona. Tulen aika reipasta vauhtia, tulkoon sakkolaput perästä niinkuin sieltä Puolan puoleltakin :D
Rankka reissu mutta tekisin ilomielin toistamiseenkin!