Noniin hengissa selvitty kiitospaivasta. Matka taittui mukavasti molempiin suuntiin, vaikkakin autossa sai istua se n. 7h. Washington oli aivan mielettoman kaunis kaupunki. Todella siisti, ja asia mika yllatti mut oli se, ettei siella ollut pilvenpiirtajia ollenkaan. Mikaan rakennus kun ei saa olla The Capitalia korkeampi. Nain valkoisen talon tottakai, vaikka kyseinen rakennus mahdoton nahda jos vain ajelee ympariinsa, oli se niin hyvin piilotettu puiden sekaan xD.
Itse kiitospaiva oli varmaankin niin perinteinen kuin olla ja voi. Jouduttiin ajaan viela tunnin verran jonnekin jonkun luo ja siella loppuviimein joku 30 ihmista. Siella porukka joi ja jutteli ja vaan oleskeli. Kun tuon kiitospaivan tarkoitushan on saada koko perhe kokoon. Ruokaa oli vaikka muille jakaa. Hauskaa oli xD
Perjantaina paasin kierteleen hiukan museoita ja kaveltiin Kristinan ja Annikan kanssa ympari D.C:n keskustaa. Oli aivan tajuttoman kylma, ja onneksi aluevastaava lahjoitti mulle toppatakin mukaan xD muuten oisin jaatynyt niin totaalisesti. Loppufiilis hyva ja Washington ehdottomasti paikka jossa kannattaa kayda =)
Nyt rupiaa pelottaan, kun taa koko maa rupiaa tuntuun jo jollain lailla kodilta. Niita on paljon asioita joita kaipaa koto-Suomesta, mutta ajatus asumisesta taalla ei tunnu myoskaan kovin pahalta. Mikahan ihme vaihe menossa kun koko ajan miettii vain tulevaisuutta ja mitahan sita haluis tehda. Hirvittaa jo valmiiksi mita seuraavat 8,5kk tuo tullessaan.. kattotaan vaan niin meikalainen jaa tanne xD tai no ehka vahan liikaa.. tai no eihan sita koskaan tieda mita ma saan paahani. Tulinhan ma jo tannekin asti xD