IRC-Galleria

Tuli sitten nahtya perinteinen halloween amerikassa, menin tenavien mukaan Trick or treat kierrokselle, mina tietenkaan mitaan pukua paalle pistanyt. Mutta henkailin vain mukana. Se karkkimaara oli valtava, mita nuo tenavat sai, vaikkakin kavivat vain muutamassa talossa. Huh, ei meilla paasiaisena ikina n. tunnin sisalla noin paljon karkkia saa. Ja homman nimi on se, etta jos oot koristellut talosi tai valot paalla niin ihmiset tietaa, etta on ok tulla. Mutta kaikki kun tuosta halloweenista niin piittaa niin olivat muutamat talot pimeana, tai pienta valonpilkkua nakyi jostain ylakerran ikkunasta. Hauskaa oli, ja se ilo mika tenavilla oli, oli jotain niin aitoa. Toki vastaan tuli muutamia varmaankin yli 15v likkoja ja poikia.. mutta ehka vahan liian vanhoja tuohon touhuun... no kukin tyylillaan.

Nyt 11 viikon jalkeen tapasin ensimmaisen suomalaisen ihmisen taalla, oli niin outoa puhua suomea jollekin taalla. Eri asia on se, kun sita suomea puhuu puhelimessa tai kirjoittelee mesessa. Tuntui, etta sanat ihan hukassa ja aivan sekaisin xD pelottaa vain kuinka hyvin ma osaan suomea kun tuun takaisin.. apua xD Kavin esimmaisen kerran elokuvissa, oli sekin kokemus. Kavin katsomassa Dan in the real life ja leffa oli ihan ok. Hauska viikonloppu kaikin puolin, nimittain tapasin paljon uusia ihmisia mika todella hyva juttu, nimittain ma tylsisityn muuten tanne xD nojoo tosi selkeaa taas xD

Milta voikaan tuntua, kun menee toiseen kaupunkiin ja huomaakin, etta on melkein kuin toisessa ajassa. hmm.. Kaytiin kavereiden kanssa Ashvillessa, ja keskustassa kavellessa tajusi, ettei nyt ihan tahan maailmaan kuulu. Kaikki pukeutunu hyvin neutraalisti ja hyvin 70 luvun kuteissa. Meikkia varmaan kellaan naamassa ja kenellakaan kiire mihinkaan. Kaupunki oli pieni ja keskusta aikalailla Seinajoen kokoa. Tosin talojen seinat maalattu erilaisillla vareilla, mika sopii oman putiikin teemaan. Oli hassau katsoa kun pitka seina jossa oli sinista, oranssi ja punaista yms muita vareja. Yhta varia oli juuri sen oman putiikin verran.

Mutta se vaatetus.. Miehet pukeutui just niin kuin 70 shown ihmiset ja likat kanssa. Kenellakaan minkaanlaista tyylia. JA sitten siella oli keskuspuisto, joka myoskin kokoa meijan kanssa. Se oli kodittomien paikka. Kaikki Ashvillen kodittomat asusteli siella. Ja illalla siella oli joku DJ soittelees ja porukka tanssi keskella puistoa...

Etta sellaista.. xD hyva olla taas koto Charlotessa. Mutta tama kaupunki liian hieno mihinkaan tuollaiseen ja katukuvan pilaisi jos rakennukset erivarisia. Kukaaan ei pysty ilmaisemaan itseaan kylalla. Taalla ei katusoittajia yms. Mita taas loytyi Ashvillesta.

Kaytiin sitten katsomassa yksi maailman suurimmista taloista Biltmoren talo. 4 kerrosta, ja varmaan 30-40 makuuhuonetta. huh.. kesti 1,5h kiertaa se talo.. oli kuin joku ikivanha kartano, tai no niinhan se olikin. Rakennettu 1890 luvulla..

Viis viikkoa oltu talla mantereella, eika tunnu silta.. samanverra kuin jossain vaiheessa tyoharjoittelussa. Mutta menihan aika siellakin nopeasti, nyt vain vaikeutena vieras kieli ja kulttuuri.

Ma en voi kasittaa nyt on syyskuu ja kaupoissa jo joulukamaa, halloween kamaa sitakin enemman, pitais ittelle joku puku ilmeisesti hommata kun tuo juttu taalla niin suuri. Mutta joulu kamaa, hei kamoon xD ei mitaan jarkea ja lamminta riittaa, niin etta tuskanhiki otsalla kun pihalla kappailee. Kaikki katselee ihan oudosti, kun kavelee jossain, taalla kun autoilla kuljetaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin mita vain keksitaan. eri asia jos sattuu olemaan energiaa ja haluaa kuntoilla. mutta sitakin harrastetaan vain useimmiten niissa kuntokeskuksissa. Taalta loytyy myos tavallisia automaatteja mihin saat vain ajaa ja ottaa rahat, sun ei tarvitse edes nousta autosta. ja jossain kaupoissa on autoluukut myos.. liian helppoa tama elama taalla vai mita? tai ihmiset yksinkertaisesti laiskoja ja haluavat kaiken mahdollisimman helpoksi..

Jospa sita taas purkaisi hiukan ajatuksia ja kertoisi kokemuksia. Kello nayttaa 20.35 ja Suomessa kello on 7h edella, mikali jokun sita ei sattumoisin tiennyt. Kaupunkiin alkaa jo pikkuhiljaa sopeutumaan, tosin tuo ajaminen taalla hirvittaa vielakin, taalla kun ihmiset ajavat aikasten lujaa joten risteyksissa mihin tahansa valiin ei uskalla tulla, ja ihmiset eivat kovin helposti tieta anna. Hassua on se etta oikealle kaantyessa sun ei tarvitse odottaa vihreaa valoa, vaan vaikka punainen valo palaa saat silti kaantya ellei erikseen sita kielleta. Jos sopiva vali loytyy xD ei tietenkaan kenenkaan auton alle ole jarkeva ajaa xD Sita tietaa jo muutamia mukavia paikkoja joita esitella ihmisille jotka mua tanne asti tulevat katselemaan. Pakolliset opiskeluni suoritan University of Queens. Eli oikein yliopistoon paastaan. Englantia meinaa opiskella, kustannukset $ 750 joista perhe maksaa ensimmaiset $ 500. Mitahan viela tahdellista. Muihin auppareihin oon jo tutustunu aika kivasti ja kavereita loytyy ympari maapalloa. Taalla sita siis ollaan ja pystaan, tosin vielakaan tunnu, etta on ensinnakaan Amerikassa, saatika toissa taalla, silla loppuviimein se elama ei niin kauheasti poikkea suomalaisesta elamasta. Onhan sita asioita joita kaipaa kotoSuomesta ja asioita joita vuoden paatteeksi tulee kaipaamaan taalta. Suurin on varmaan noi ystavalliset ihmiset asiakaspalvelussa. Olisikohan viela jotain todella tahdellista. Koti-ikavaa potee tottakai ja niin kuin orientaatiossa sanottiin se iskee yleensa silloin kuin sita vahiten odottaa, ja silloin kun on kaikista hauskinta. Perheelle kokkasin yks paiva perunamuusia ja jauhelihakastiketta seka salaattia mika sisalsi vesimelonia, salaattia ja kurkkua ( by the way kurkku on taalla sama kuin meilla avomaankurkku) ja jalkiruuaksi mustikkapiirakkaa. Tykkasivat kovasti ja kaikki onnistui niiin hyvin kuin vai voi onnistua. Kaikki murehtii, etta ma unohdan suomekielen kun vuoden sisalla, tata menoa siita ei pelkoa, nimittain joka paiva kirjoittaa tai puhuu suomeksi tutuille. Olisikohan tassa kaikki talle iltaa? Ehka aika menna rauhoittuun ja lukemaan cosmoa tai potteria englanniksi (vielakaan saanut aloitettua potteria kunnolla, sen kirjan englanti hiukan vaikeampaa) Hyvia oita tanne pain ja hyvia huomenia sinne pain.

Nonniin, vihdoinkin aikaa hiukan kirjoittaa. Elikkas taalla ollaan Charlotessa, Pohjois-Carolinassa. KAikki ihan oikeasti suurta. Vaikea kuvitella etta sita on ihan oikeasti ties kuinka monen tuhannen kilometrin paassa suomesta. Tottakai ikava on takaisin, mutta kylla taalla varmaankin vuoden viettaa helposti. Ja ihana sitten vuoden paasta palata suomeen. Perhe on mukava ja lapset niin suloisia ja ihania. Kaikille terveisia, erityisesti Anulle ja mun ihanalle kullalle <3 Rakastan sua<3

Tassa kaikki talta eraa, hyvia oita siella ja ma jatkan paivaani taalla.