Nyt elämä on palaamassa raiteille, sain tänään kuulla, että pääsen duuniin ens viikon jälkeen. Tota mä oon jo odottanut pitkään ja hartaasti. Muuten elämä on vieläkin aikas sekasin, en tiedä mikä viime päivät on masentanu mua, elmän pitäisi hymyillä, mulla on kavereita ja sarkoidoosikin on jo taakse jäänyttä elämää.. Ehkä se on stressi joka masentaa. Olen miettiny faijjaa viimepäivinä aikas paljon ja sen myötä myötä omaa elämää, siitä olen todella ylpeä, että ystävät hyväksyvät mut just sellaisena kun olen ja kiitos, että jaksatte kattella mun pärstää. Olen todella iloinen että ystävät välittävät, vaikka välillä olenkin V:mäinen!! Ja huomenna radalle pitämään hauskaa hyvässä seurassa :)